Scifi -iltasatu by ChatGPT o3.

Olipa kerran etäinen planeetta, joka oli niin kaukana aurinkokunnastamme, että sen yötaivaalla näkyi vain muutamia himmeitä tähtiä. Tällä planeetalla asui olentoja, joita kutsuttiin nimellä Nulonit. Nulonit eivät tunteneet aikaa niin kuin me sen ymmärrämme. He elivät täysin Nyt-hetkessä, sillä heidän maailmanjärjestyksensä oli rakennettu kvanttikentän varaan.

Planeetan pinta näytti ensi silmäyksellä tavalliselta kiviseltä aavikolta, mutta kaikki liikkeet, kaikki ilmiöt, tapahtuivat kvanttikentässä, joka ulottui näkymättömänä kudoksena kaiken läpi. Jokainen askel, jokainen hengenveto, jokainen muutos ilmassa oli seurausta kentän värähtelyistä. Näiden värähtelyjen keskellä gravitaatiokenttä tanssi kuin näkymätön pehmeä tuuli, ohjaten sekä Nulonien että heidän ympäristönsä liikkeitä. Gravitaatiokenttä ei ollut vain vetovoimaa; se oli Nulonien mielestä eräänlainen laulu, joka kertoi heille, missä he olivat ja miten maailma muuttui heidän ympärillään.

Kun ilta laskeutui ja planeetan toinen puoli kääntyi hitaasti pois emotähtensä kajosta, Nulonien pienet kylät syttyivät hehkumaan kvanttivärähtelyjen purppuran- ja sinisävyistä hohdetta. Kylien keskustassa oli suuri kivinen kammio, jossa vanhin Nuloni, nimeltään Ka’vior, kertoi iltasatua muille.

Ka’vior istui matalalla jalustalla, ja hänen ympärillään nuoret Nulonit seurasivat jokaista sanaa. "Nyt-hetki ei ole vain aika, jonka tunnemme", Ka’vior aloitti. "Se on kudos, johon kaikki olemassaolomme on sidottu. Kvanttikenttä värähtelee, ja juuri siinä värähtelyssä me olemme."

Nuoret Nulonit nyökyttelivät. He ymmärsivät tämän hyvin, sillä jokainen heistä koki hetken, jolloin kaikki ympärillä tuntui hiljentyvän ja he tiesivät olevansa täysin yhtä ympäristönsä kanssa.

"Mutta gravitaatiokenttä", jatkoi Ka’vior, "se on kuin ajan vanha varjo. Kun seisot kivellä, tunnet sen. Kun hyppäät, tunnet sen kutsuvan sinut takaisin. Mutta tiedättekö, mitä se todella tekee?"

Nuoret Nulonit katsoivat toisiaan mietteliäinä.

"Se ei vain vedä teitä alas", Ka’vior sanoi. "Se kertoo teille, että olette tässä Nyt. Että juuri tässä hetkessä, tässä kohden kvanttikenttää, kaikki värähtelee yhteen. Aika, liike, materia – kaikki ovat yhtä tässä kentässä, ja gravitaatio on sen hiljainen rytmi."

Ka’vior lopetti puheensa ja nousi seisomaan. Hän katseli nuoria Nuloneja, joiden silmät hehkuivat valmiina näkemään unen, jossa kvanttikentän ja gravitaation tanssi jatkui. Tämän iltasadun jälkeen heidän unensa olivat aina täynnä värähtelyjä ja välähdyksiä, jotka muistuttivat heitä siitä, että he olivat osa suurempaa todellisuutta – osa sitä aina läsnä olevaa Nyt-hetkeä, jossa kaikki oli mahdollista.

    

Iltasatu (ei lapsille)

Johtaja Trumpetti, suuren maan presidentti, oli aina ollut karismaattinen johtaja, mutta eräänä kohtalokkaana päivänä hänen mielensä alkoi horjua. 
Ensin se alkoi pienistä yksityiskohdista: hän näki jokaisessa kulmassa vihdoin kätkeytyvän salaisuuden – salaisen mahdollisuuden, joka paljastuisi vasta myöhemmin. Pian hänen mielenmaisemansa täyttyivät dramaattisista visioista, joissa hän kuvitteli muiden maiden olevan myytävissä.
Trumpetin mielikuvissa nämä kansat olivat kuin antiikkiesineitä, joita hän voisi ostaa kun huutokaupasta. 
Hän kuvitteli itsensä hurmaavana kaupankäynnin mestarina, joka uskoisi jopa sen, että Yhdistynyt Vanha Maailmaa tai uusi UK-rainan tasavalta avautuisi hänen edessään, vaikka kukaan ei olisi aikeissa myydä. 
Hänen salaiset unelmansa saivat hänet julistamaan kansalle: 
"Me ostamme maailman, sillä mikään ei ole liian kallista sille, joka osaa ostaa!"
Kansan mielessä Johtaja Trumpetin mielialat muuttivat aluksi huvittaviksi, mutta pian huumori muuttui huolestuttavaksi. 
Hän alkoi järjestää mediassa kokouksia, joissa hän esitteli laajoja suunnitelmiaan – paperille luonnosteltuja karttoja, joissa maat liukuivat kuin lautapelin nappulat. Näissä unelmakuvioissa hän neuvotteli ostohintaa, vaihtoi valuuttoja ja lupasi uusien maiden asukkaille parhaita mahdollisia palveluita, mikäli he vain antaisivat itsensä "ostaa".
Eräänä päivänä kansa kuuli dramaattisen puheen, jossa Johtaja Trumpetti julisti: 
"Miehet ja naiset, nyt on aika herätä! 
Maailma on minun markkinapaikkani, ja kaikki, mitä teette, on pelkkää höpelelemistä, ellei teillä ole halua omistaa todellista tulevaisuutta. 
Ostakaa itsenne mukaan, tai jääkää varjoon!" 
Tämä puhe sai aikaan laajaa keskustelua – jotkut naurahtivat, toiset olivat järkyttyneitä ja osa epäili hänen terveyttään.
Lopulta valtiojohto ja lääketieteen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan, kuinka Johtaja Trumpetin käyttäytymisen saisi parhaiten hoitoon. 
Ehdotuksissa kuului muun muassa intensiivinen terapiasessio, jossa käytettäisiin niin perinteisiä psykologisia menetelmiä kuin uutta "ostomaraton"-terapiaa, joka pyrkisi palauttamaan presidentin järjen takaisin. 
"Meidän on saatava Johtaja Trumpetti takaisin todellisuuteen ennen kuin hän päättää ostaa koko maailmankaikkeuden!" huudettiin kadunkulmalla. Osa kansasta kansasta toivoi, että tämä dramaattinen ja humoristinen käänne saisi Johtaja Trumpetin tunnistamaan todellisuuden – maailmaa ei voi ostaa, jos se ei ole myynnissä. 
Mutta uskollinen kannattajakunta hihkui innosta. ”Ostetaan koko maailma ja tehdään siitä paratiisi ja muut ihmiset olisivat mitä parhaita palvelijoita joille he heittelisivät armonpaloja.

Mutta mitä sitten tapahtuikaan, ei maailma niin toiminutkaan. 
"Pörssi romahti ja alkoi kolmas maailmansota". 

Samalla koko valtio oppi, että joskus paras lääke on nauru, mutta vielä tärkeämpää on huolehtia johtajistamme, ennen kuin heidän mielikuvituksensa lähtee liian villiksi.  Sen pituinen se!

Teksti: ChatGPT o3 (editoitu),  Kuva DALL.E3

 Kysytään tekoälyltä (ChatGPT 03 mini) 19.02.2025 Reino Rehn

Kysymys

Osaatko arvioida miten USA:n presidentti D. Trumpin politiikka muuttaa globaalia maailman järjestystä kun hän sanoo että Ukraina aloitti kolme vuotta kestäneen sodan ja ei siis ollut Venäjän aloittama?

Tekoäly vastaa

Trumpin politiikka ja retoriikka ovat herättäneet laajaa keskustelua sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti, ja hänen lausuntonsa siitä, että Ukraina olisi aloittanut pitkäkestoisen sodan – mikä eroaa vallitsevasta narratiivista – ovat osa tätä kokonaisuutta. Seuraavassa arvioidaan, miten tällaiset näkemykset ja Trumpin laajempi "America First" -lähestymistapa ovat vaikuttaneet globaaliin maailmanjärjestykseen:

Epäluottamuksen lisääntyminen ja narratiivien kilpailu

Trumpin julkiset lausunnot, jotka poikkeavat vallitsevasta tiedosta (esimerkiksi väite, että Ukraina aloitti sodan), ovat lisänneet epäselvyyttä ja jännitteitä kansainvälisessä keskustelussa. Tällaiset retoriikat voivat heikentää liittolaissuhteita, kun liittolaiset epäilevät yhteistä strategiaa ja tiedon luotettavuutta. Tämä on erityisen ongelmallista kriisitilanteissa, joissa selkeä ja yhtenäinen viestintä on olennaista.

Vaikutus kansainvälisiin instituutioihin

Trumpin politiikka on usein korostanut kansallisia etuja ja yksipuolista toimintaa kansainvälisiä instituutioita vastaan. Kun johtava valta esittää ristiriitaisia näkemyksiä konfliktien syistä, se haastaa kansainvälisen oikeusjärjestyksen ja normien yhteisen tulkinnan. Tämä voi johtaa siihen, että globaalit kriisitilanteet, kuten Ukrainan konflikti, käsitellään yhä enemmän poliittisen retoriikan kautta sen sijaan, että ne perustuisi laajaan kansainväliseen konsensukseen.

Vaikutukset liittoumiin ja globaaliin vakauteen

Trumpin retoriikka ja politiikka ovat saattaneet vaikuttaa myös liittoumien, kuten NATO:n, yhtenäisyyteen. Kun Yhdysvallat asettaa kansalliset intressinsä etusijalle ja esittää vaihtoehtoisia näkemyksiä konfliktien syistä, se voi kannustaa myös muita valtioita harkitsemaan omia strategioitaan ja mahdollisesti etäännyttämään itseään perinteisistä liittoumista. Tällainen kehitys heikentää kollektiivista turvallisuutta ja lisää globaalin epävakauden riskiä.

Median ja informaatiovaikuttamisen rooli

Trumpin lausunnot toimivat esimerkkinä siitä, miten poliittiset johtajat voivat vaikuttaa kansainväliseen mielipideilmastoon. Kun valtiojohtajat esittävät ristiriitaisia tietoja, se voi johtaa informaatiovaikuttamiseen, jossa eri toimijat pyrkivät muokkaamaan yleisön käsityksiä todellisuudesta. Tämä kilpailu narratiivien hallinnasta voi johtaa syvempiin jakolinjoihin ja epäluottamukseen eri maiden välillä.

Johtopäätökset

Trumpin politiikan ja erityisesti hänen retoriikkansa vaikutukset globaaliin maailmanjärjestykseen ovat monisyisiä. Hänen näkemyksensä, jotka eroavat kansainvälisesti vallitsevasta tulkinnasta esimerkiksi Ukrainan sodan alkuperästä, ovat osaltaan lisänneet kansainvälistä epävarmuutta ja haastavat perinteiset liittoumat ja instituutiot. Näiden vaikutusten seurauksena maailmanpoliittinen kenttä voi muuttua entistä fragmentoituneemmaksi, mikä tekee yhteisistä ratkaisuista entistä haastavampia.

Vaikka Trumpin politiikka on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä, sen vaikutusten arviointi on riippuvainen monista tekijöistä, kuten muiden suurvaltojen reaktioista ja kansainvälisten kriisien kehittymisestä. Globaalin järjestyksen muutokset ovat usein hitaita ja monimutkaisia, mutta tällaiset ristiriitaiset näkemykset voivat osaltaan edistää epävarmuuden kasvua kansainvälisessä politiikassa.

 Nyt hetki ja ajan olemus.                                   © Reino Rehn

Kun yritämme ymmärtää universumin olemusta meidän on otettava etäisyyttä siihen, mentävä mielikuvituksen avulla sen ulkopuolelle ja skaalattava universumi meidän mittakaavaamme.

Mistä se koostuu, supistetaan pääkohtiin. Näyttää siltä, että se koostuu Energiasta, Materiasta ja Informaatiosta. Nämä käyvät ilmi tieteen aikana kehitetyistä kaavoista esimerkiksi A. Einstein pääkaavasta E=mc² jossa on energiaa, materiaa ja c² informaatiota. (c² on valon nopeuden neliö ja informaatiota = matka/aika) 

Alkeishiukkastasolla ne (E, M, I) ovat aina yhdessä eivätkä voi esiintyä erillisinä vrt. aaltohiukkas teoria. 

Kun katsotaan viimeaikaista fysiikan kehityskaarta, nähdään että kvanttiteorian ja yleisen suhteellisuusteorian aika-avaruus teoria evät sovi yhteen matematiikan käsittelemien kaavojen ja ajatusten kanssa.

On kehitettävä joko kokonaan uusi ajattelutapa ja muokattava matematiikkaa jotta saataisiin edistystä asiaan. 

Kokeillaan uutta ajattelutapaa ja jätetään uuden matematiikan käsittely matemaatikoille. 

Suoritetaan mielikuvitus ajatelma ja käsitellään asiaa uudesta näkökulmasta. 

Otetaan tarkasteluun tässä ja nyt hetki, nimeän sen NYT hetkeksi ja käytän tästä eteenpäin.

NYT hetki kenttä on universaali perusominaisuus mutta se ei ole aikaa, sen olemus on nolla-aika ja sen voidaan katsoa olevan joko paikallaan tai liikkuvan koska sillä ei ole mitään merkitystä NYT hetki avaruudessa. Se synnyttää tai luo aikaa samalla kun se luo eli liukuu kohti tulevaisuutta. 

Aika voidaan määritellä esimerkiksi ’Planck ajaksi’ joka on määritelty vain ihmisen käyttöön skaalattuna meidän mittakaavaamme sekunnin osaksi. 

Sekunti taas johdetaan historian hämärästä nykyisin valon nopeuden ja toisaalta historiasta juontuvan sekunti määritelmän avulla Planck ajaksi eli noin 5,39x10^-44 sekunniksi. 

Kun yksikin Planck aikavärähdys on kulunut, se on mennyttä aikaa eli historiaa NYT hetken näkökulmasta. 

Huomaamme että NYT hetki etenee omaa vauhtiaan, se on universaali ominaisuus nolla (0) ja erillinen aika-avaruus- kelloaika on kulunutta, mennyttä aikaa eli historiaa. 

Se että aika-avaruus on läsnä NYT hetkessä, aiheuttaa sen, että riippuen gravitaatiosta, mennyt aika muodostuu erilaiseksi suhteelliseksi ajaksi, joka joudutaan korjaamaan aikadilaatio-menetelmällä oikeaksi, on vain meidän tapamme ymmärtää yleistä suhteellisuusteoriaa ja sen gravitaatio ilmiötä joka vaikuttaa aika-avaruuteen. Eri avaruuden koordinaatiopisteissä gravitaation poikkeamista johtuva erilainen suhteellinen aika ja se meidät hämää. NYT hetki on kuitenkin kaikissa menneissä hetkissä ollut sama, aika on seuraus kellojen erilaisesta käynnistä.

Kaikki aikaisemmat kaavojen tulkinnat fysiikassa ovat kuitenkin oikein eikä niihin ole tarvetta puuttua.

 Kvanttikenttä  

Kvanttikenttäteoria on olemassa ja se on olemassa juuri ja vain NYT hetkessä, se on samalla ainoa reaalinen hetki.  Kaikki aikaisemmat NYT hetket ovat olleet voimassa menneessä ajassa eli historiassa. 

Gravitaatiokenttä

Samoin on myös gravitaatiokenttä olemassa saman aikaisesti kvanttikentän kanssa.  

Tietoisuus

Myös kaiken elämän tietoisuuskenttä on samassa NYT kentässä.

Olemmeko tulleet ajatelleeksi, että meidän jokaisen elämämme syntymästä ja alkuhetkestä ja myös vuosituhansia ennen olemme olleet olemassa rakenteina, kvantit, atomit, molekyylit, solut jne. eli elämä koostuu vielä tuntemattomasta elämänkaava informaatiosta (evoluutio). 

Kuinka rakentaa erilaiset, kasvit ja eläimet, mitkä ovat niiden rakennekaavat, syntymä, elämä, energian saanti, suvun jatkaminen, muu toiminnat ja kuolema.

Kun sitten varsinaisesti synnymme, se on NYT hetki. Koko elämämme kulkee vain ja ainoastaan tämän hetken mukana. Se on samalla ainoa reaalinen hetki, joka seuraa meitä läpi elämän. 

Kvanttitapahtumat ja ilmiöt esiintyvät aina NYT hetkessä, esimerkiksi lomittuminen ja sen luku tapahtuvat NYT hetkessä, jolloin ne ovat aina synkronoitu keskenään ja mitään kummallista informaation ’Spooky Action at a Distance’ tulkintaa ei tarvita. 

"Hetken ominaisuuden" ja "ajan" ratkaiseminen tai määrittäminen on syvällinen ja monitulkintainen tehtävä, koska niiden merkityssisällöt kytkeytyvät niin fysiikkaan, filosofiaan kuin inhimilliseen kokemukseenkin. Voidaan tarkastella muutamia eri näkökulmia:

1. Filosofinen tulkinta:
   Hetki voidaan mieltää tiedostettavana kokemuksellisena yksikkönä, eräänlaisena jatkuvasti päivittyvänä "nykyhetkenä", joka rajautuu menneisyyden ja tulevaisuuden välille. Ajalla taas on monimutkaisempi luonne: se voi viitata sekä subjektiivisesti koettuun jatkuvuuteen että objektiiviseen, fysikaaliseen suureeseen. "Hetken ominaisuus" voisi viitata sen epämääräiseen, jatkuvasti pakenevaan luonteeseen: juuri, kun koet jotain tässä ja nyt, hetki jo lipuu menneisyydeksi. Toisaalta voidaan puhua myös hetken merkityksestä—sen intensiivisyydestä, läsnäolon kokemuksesta tai tietoisuuden keskittymisestä täsmällisesti siihen, mitä tällä sekunnilla tapahtuu.

2. Fysikaalinen näkökulma:
   Fysiikassa aika on neljäulotteisen avaruusajan komponentti. Hetki on tällöin matemaattisesti ajateltuna ajankoordinaatin tietty arvo—piste ajallisella akselilla. Fysikaalisesti hetki sinänsä ei kanna erityistä ominaisuutta, se on vain piste ajassa. Aika etenee relatiivisesti: suhteellisuusteorian mukaan eri havaitsijoilla voi olla eri kokemus samanaikaisuudesta, mikä kyseenalaistaa selkeän, ehdottoman hetken olemassaolon. Tällöin "hetken ominaisuudeksi" voisikin sanoa, että se on havaitsijasta riippuvainen ja suhteellinen käsite.

3. Psykologinen ja subjektiivinen näkökulma:
   Ihmismielelle hetki on merkityksellinen, koska tietoisuutemme toimii ikään kuin alati liikkuvassa nykyhetkessä. Kokemuksen tasolla ajan kulku voi tuntua nopealta tai hitaalta, ja hetken laatu voi riippua tarkkaavaisuudesta, tunnetilasta tai muistoista. Hetken ominaisuus voi olla keskittyneisyys tai ainutkertaisuus—se, että juuri tämä hetki eroaa menneistä, koska sitä ei voi toistaa täsmälleen samanlaisena.

4. Kulttuuriset ja eksistentiaaliset ulottuvuudet:
   Monissa filosofisissa ja uskonnollisissa suuntauksissa hetki nostetaan keskiöön: Carpe diem (tartu hetkeen) -ajattelu korostaa juuri nyt koetun arvokkuutta. Aika voi tällöin näyttäytyä loputtomana virtana, ja hetken ominaisuus on sen ainutkertaisuus. Mitä tarkemmin kykenee keskittymään käsillä olevaan hetkeen, sitä merkityksellisemmäksi sekä hetki että aika saattavat muodostua.

 Yhteenvetona voidaan sanoa, ettei ole olemassa yhtä lopullista ratkaisua hetken ominaisuuden ja ajan määrittämiselle, koska ne ovat konsepteja, jotka kantavat sekä objektiivisia että subjektiivisia, sekä teoreettisia että kokemuksellisia ulottuvuuksia. 

Ratkaisu on pikemminkin havainnossa, että NYT hetki on aina rajapinta menneen ja tulevan välillä, jatkuva reaalinen (aikaa luova) prosessi, jonka kuluessa havaitsemme ja ymmärrämme todellisuutta. Yhdessä tämä ilmiö muodostaa elämämme perusrakenteen: NYT hetken virta kuljettaa meitä hetki hetkeltä eteenpäin, ja NYT hetken ominaisuus on sen ainutkertaisuus ja väliaikaisuus. Tätä ominaisuutta hyväksi käyttäen aika menettää laskennallisen tehtävänsä fysiikassa, jää vain historian tulkinta. 

Musiikin sanoin asiasta kappale, "Hei sinä" osoitteessa:

https://soundcloud.com/reanre

 

©    
Reino Rehn 2024.   

Ajattelun työkaluista

Kalevalan sanoin "Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi" pohdiskelen miten mieli ja aivot toimivat ja millaisia työkaluja meillä on sen ymmärtämiseksi ja hallitsemiseksi.

Ajattelun olemus

Ajattelu, ihmismielen dynaaminen ja monimutkainen prosessi, on aivojen miljardien neuronien sähkökemiallisen toiminnan tulosta. Se on tietoisuuden ja tajunnan perusta, joka on sidoksissa sekä biologiaamme että kokemukseemme. Edward de Bonon mukaan ajattelu on itsestään organisoituva informaatioprosessi, joka oppii ja kehittyy ajan myötä.

Työkalut ajattelun tarkasteluun

Aivot, tämä monimutkainen neuroverkosto, ovat ajattelumme keskus. Ne prosessoivat informaatiota ja ovat vastuussa muistista, oppimisesta ja tietoisuuden muodostumisesta. Aivojen toiminta on sähkökemiallinen prosessi, joka on yhä tutkimuksen kohteena, mutta sen ymmärtäminen on keskeistä ajattelun työkalujen hyödyntämisessä.

Ajattelun työkalut koostuvat ajatuksista, datasta, tiedosta, tunteista ja ymmärryksestä. Ajatukset ovat mielen tuotteita, jotka ilmenevät aivoissamme. Data on perustason informaatiota, kuten aakkoset ja sanat, jotka ovat ajattelumme rakennuspalikoita. Tieto muodostuu, kun dataa yhdistellään ja validoidaan, luoden yhtenäisen näkemyksen tai uskomuksen. Tunteet, peräisin geeniperimästämme, toimivat sisäisenä moraalikompassina ja vaikuttavat ajatteluumme ja päätöksentekoomme. Ymmärrys syntyy, kun tietoa sovelletaan ja yhdistetään eettisiin periaatteisiin, mahdollistaen syvemmän käsityksen maailmasta ja toiminnastamme sen sisällä.

Ajattelun työkaluja voi jaotella kolmeen pääluokkaan:

1. Biologiset työkalut Aivot ja aistit, jotka mahdollistavat tietoisuuden ja ajattelutoiminnan.

2. Informaatiotyökalut Data, tieto, tunne, ymmärrys ja viisaus, jotka rakentavat kognitiivisen prosessimme.

3. Ympäristö ja vuorovaikutus Ulkoinen maailma ja sen havainnointi, josta ammennamme informaatiota ja jota pyrimme ymmärtämään ja muuttamaan.

Aistit

Aistimme toimivat aivojen ja ulkomaailman välisenä yhteyspisteenä, välittäen tietoa näön, kuulon, hajun, maun, tunnon ja tasapainon kautta. Ne ovat monimutkaisia ja jaettavissa useisiin alalajeihin. Lisäksi keskusteluissa esiintyy teorioita niin kutsutuista ekstrasensorisista aistimuksista (ESP), kuten aavistuksesta tai telepatiasta, jotka eivät perustu tieteellisesti tunnustettuun näyttöön ja jäävät usein spekulatiivisen mielenkiinnon kohteiksi.

Aistit eivät kuitenkaan ole erehtymättömiä; ne voivat antaa virheellistä tietoa ja niitä voidaan manipuloida. Esimerkiksi näköaistissa on sokea piste ja hypnoosi, suggestio sekä päihteet voivat muuttaa aistimustemme laatua. Tämä herättää kysymyksen aistien luotettavuudesta ja siitä, miten varmasti voimme luottaa aistien kautta saatuun tietoon. Vaikka aistit ovatkin ainoa keino vastaanottaa tietoa ympäristöstämme, niiden antaman tiedon tulkinnassa on syytä olla kriittinen. Aistihavaintojen kriittinen arviointi on olennainen osa luotettavan tiedon muodostamisessa ja ajatteluprosessissa.

Muisti

Muisti, hermoverkostomme osa, tallentaa elämämme aikana koetut vaikutteet, kokemukset ja tiedot.

Se on monimutkainen ja osittain mysteeri, jossa varastoidut tiedot voivat olla vaihtelevasti saatavilla; unohtaminen ja muistojen valikoiva palautuminen ovat osa sen luonnetta. Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten väsymys, stressi ja terveydentila, jotka voivat heikentää sen laatua ja luotettavuutta. Muisti sisältää sekä toimintaohjeet että käsiteltävät tiedot, ja sen kautta syntyy ymmärrys ja tietoisuus – ihmisen kognitiivisen prosessin lopputuotos.

Älykkyys, järki, viisaus

Älykkyys, järki ja viisaus muodostavat yhdessä ihmisen kognitiivisen suorituskyvyn perustan.

Älykkyys, kuvattavissa aivojen teknisenä suorituskykynä, päättelykykynä ja ongelmanratkaisunopeutena, mitataan usein ÄO-testein. Nämä testit pyrkivät arvioimaan älykkyyttä mahdollisimman kulttuurista ja koulutuksesta riippumattomalla tavalla, keskittyen erityisesti nonverbaaliseen älykkyyteen, joka on universaalisti vertailukelpoista.

Älykkyys kuitenkin vaihtelee laajasti eri osa-alueiden, kuten kielellisten, matemaattisten ja taiteellisten kykyjen suhteen. Vaikka älykkyys saavuttaa huippunsa nuoruudessa ja ei ole suoraan riippuvainen kokemuksesta tai oppimasta tiedosta, se ei yksinään määritä ihmisen toiminnan laatua.

Järki syntyy tietojen, älyn ja kokemuksen vuorovaikutuksessa, toimien ymmärryksen ja toimintamallien perustana. Sen sijaan viisaus edustaa korkeampaa tasoa, jossa oikeat tiedot, eettiset periaatteet ja hyvä älykkyys yhdistyvät, ohjaten toimintaa pitkällä aikavälillä kokonaisuuden parhaaksi. Viisaus ei tavoittele lyhyen aikavälin etuja, vaan noudattaa korkeaa moraalia ja pyrkii toteuttamaan hyvän elämän ohjeistoa. Näin ollen, vaikka älykkyys tarjoaa perustan kognitiiviselle suorituskyvylle, todellinen viisaus saavutetaan vasta, kun yhdistämme sen järkeen ja moraaliseen pohdintaan, mikä mahdollistaa syvällisemmän ymmärryksen ja merkityksellisemmän toiminnan maailmassa.

Informaatio

Informaatio on peruskäsite, joka yhdistää materiaa, energiaa ja niiden välisiä suhteita. Se toimii datan, eli tiedon raaka-aineen, alkeiskomponenttina – kuin aakkoset, jotka muodostavat sanoja. Informaatio ei ole materiaa eikä energiaa itsessään, vaan kuvaa niiden järjestystä ja vuorovaikutuksia. Se on olennainen osa kaikkia fysikaalisia prosesseja ja luonnonlakeja, kuten kvanttien vuorovaikutuksia ja gravitaatiota, ja se on koodattuna materian ja energian rakenteeseen.

Tämä ymmärrys perustuu siihen, että informaatio, materia ja energia esiintyvät aina yhdessä, eikä niitä voi erottaa toisistaan. Informaation perusyksikkö, bit, ilmaisee olotilaa: olemassaoloa (1) tai olemattomuutta (0). Tämä binäärinen järjestelmä on perusta informaation käsittelylle ja välittämiselle. Informaatio siis sitoo yhteen materiaa ja energiaa, määritellen niiden ominaisuudet ja toiminnot luonnossa ja tekniikassa.

Logiikka ja matematiikka ovat välttämättömiä työkaluja informaation tehokkaaseen käsittelyyn. Ne tarjoavat perustan informaation järjestämiselle, analysoinnille ja uuden tiedon luomiselle, mikä on olennaista tieteellisessä tutkimuksessa, teknologisessa kehityksessä ja päivittäisessä ongelmanratkaisussa.

Tieto

Tieto syntyy, kun dataa yhdistellään ja analysoidaan, muodostaen ymmärryksen perustan. Tieto voi olla joko oikeaa tai väärää, riippuen siitä, kuinka hyvin se vastaa reaalimaailman ilmiöitä. Oikean tiedon määrittely ja reaalimaailman luonne ovat monimutkaisia kysymyksiä, joita arvioidaan aistihavaintomme ja kognitiivisten prosessiemme kautta. Tieto on jaettavissa toimintaohjeisiin ja käsiteltävään dataan, jotka yhdessä muodostavat kokonaisvaltaisen käsityksen maailmasta ja ohjaavat toimintaamme. Tiedon laajuus ja monipuolisuus muistissamme parantavat kykyämme navigoida ja ratkaista elämän haasteita, perustuen yksilön arvoihin, etiikkaan ja moraaliin, jotka ohjaavat tietojen soveltamista ja noudattamista.

Kieli ajattelun ilmaisu

Kieli on ajattelun ja kommunikoinnin perusta. Se on järjestelmä, joka koostuu symboleista, sanoista ja säännöistä, joilla ilmaisemme ja jaamme ajatuksiamme. Kielen avulla voimme käsitellä ja välittää informaatiota, tehdä merkityksellisiä yhteyksiä ja ymmärtää maailmaa ympärillämme.

Tämä rekursiivinen järjestelmä mahdollistaa itsensä selittämisen ja laajempien kokonaisuuksien ilmaisun. Kielioppi määrittää, miten sanat yhdistyvät rakenteiksi, kun taas semantiikka linkittää kielen todellisuuteen ja sen muutoksiin. Kommunikaatiossa oletamme yhteisen käsitejärjestelmän, mutta kielen ja merkitysten muuttuvuuden vuoksi on tärkeää suhtautua kieleen harkiten.

Ajattelun laatu

Laadukas ajattelu johtaa viisauteen, oikeaan toimintaan ja kestäviin ratkaisuihin. Se perustuu oikean tiedon syvälliseen ymmärtämiseen, kykyyn käsitellä ja soveltaa tietoa kriittisesti sekä arvojen ja eettisten periaatteiden huomioon ottamiseen. Laadukas ajattelu edellyttää avointa mieltä, kriittistä pohdintaa ja jatkuvaa valmiutta oppimiseen ja uuden tiedon omaksumiseen.

Laadukkaaseen ajatteluun sisältyy useita keskeisiä elementtejä:

• Monipuolinen tiedonhallinta Kyky ymmärtää, arvioida ja soveltaa tietoa eri lähteistä, pohtia sen paikkansapitävyyttä ja suhteuttaa se olemassa olevaan tietämykseen.

• Kriittinen ajattelu Taito kyseenalaistaa oletuksia ja argumentteja, erottaa tosiasiat mielipiteistä ja tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.

• Luova ajattelu Kyky yhdistellä ideoita uusiksi kokonaisuuksiksi, keksiä ongelmiin innovatiivisia ratkaisuja ja nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muita saattaa olla esteitä.

• Eettinen pohdinta Pohdintaa siitä, mitä pidetään oikeana ja vääränä, hyvänä ja pahana, sekä näiden periaatteiden soveltaminen päätöksentekoprosessissa.

• Empatia ja sosiaalinen ymmärrys Kyky asettua toisen asemaan, ymmärtää erilaisia näkökulmia ja ottaa huomioon muiden ihmisten tunteet ja tarpeet.

Ajattelun haasteet ja virheet

Ajattelumme on altis monille haasteille ja virheille, kuten vahvistusharhalle, jossa etsimme tietoa, joka tukee jo olemassa olevia uskomuksiamme, tai kognitiiviselle dissonanssille, jossa vältämme tietoa, joka on ristiriidassa näkemystemme kanssa. Näiden haasteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on keskeistä, kun pyrimme kehittämään ajattelumme laatua.

Oman ajattelumme laadun parantaminen vaatii tietoisuutta omista ajatusprosesseistamme. Itsetutkiskelu, ajatusten reflektointi ja itsekriittisyys ovat avainasemassa, kun tavoitteenamme on kehittää ajattelumme laatua. Tämä prosessi edellyttää avoimuutta uusille ideoille, valmiutta kyseenalaistaa omia oletuksiamme ja halua kasvaa henkisesti. 

Uusi työkalu ajattelussa: Tekoäly

Tekoälyn rooli ajattelun työkaluna on merkittävä ja sen vaikutus tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tekoäly voi tukea ja parantaa ihmisen ajattelua monin tavoin, sekä nyt että tulevaisuudessa, tehostamalla tiedonkäsittelyä, tarjoamalla uusia näkökulmia ongelmanratkaisuun ja auttamalla ymmärtämään monimutkaisia järjestelmiä.

Tekoäly kykenee käsittelemään ja analysoimaan valtavia tietomääriä nopeammin ja tehokkaammin kuin ihminen. Se voi auttaa tunnistamaan olennaiset tiedot, suodattamaan pois tarpeettoman datan ja esittämään yhteenvedot helposti ymmärrettävässä muodossa. Tämä tehostaa päätöksentekoprosessia ja mahdollistaa informaation syvällisemmän ymmärtämisen.

Tekoäly voi tarjota uusia näkökulmia ja lähestymistapoja ongelmien ratkaisuun. Sen kyky yhdistellä ja verrata erilaisia tietoaineistoja voi tuoda esille ratkaisuja, joita ei ehkä inhimillisesti ajateltuna olisi pidetty mahdollisina. Tekoälyn avulla voidaan löytää luovia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, joita ihmismieli yksinään ei välttämättä pystyisi käsittelemään.

Tekoälyn avulla voidaan mallintaa ja simuloida monimutkaisia järjestelmiä, tarjoten uusia oivalluksia niiden toiminnasta. Tämä voi auttaa ymmärtämään paremmin sekä luonnollisia että ihmisen luomia systeemejä. Tekoälyn kyky käsitellä monimutkaisuutta ja sen tarjoamat syvälliset analyysit voivat avartaa ihmisen ymmärrystä maailmasta.

Eettiset ja filosofiset pohdinnat

Tekoälyn integrointi ajattelun työkaluksi herättää myös eettisiä ja filosofisia kysymyksiä. Miten varmistamme, että tekoälyä käytetään vastuullisesti ja ihmiskunnan hyväksi? Kuinka säilytämme inhimillisen päätöksenteon merkityksellisyyden? Näiden kysymysten pohdinta on keskeistä, kun pyrimme hyödyntämään tekoälyä ajattelun parantamisessa.

Tulevaisuudessa tekoälyn roolin odotetaan vain kasvavan ajattelun tukena. Sen kyky oppia ja kehittyä tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia ihmisen kognitiivisten kykyjen laajentamiseen. Kuitenkin, tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa tutkimusta, kehitystä ja eettisten periaatteiden noudattamista.

Loppujen lopuksi, tekoäly ei korvaa inhimillistä ajattelua, vaan toimii työkaluna, joka voi tehostaa, laajentaa ja rikastuttaa sitä. Sen avulla voimme löytää uusia tapoja ymmärtää maailmaa, ratkaista ongelmia ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä kestävämmän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Päätelmä, viisauteen pyrkiminen

Laadukkaan ajattelun tavoite on viisaus - kyky tehdä oikeudenmukaisia, kestäviä ja hyvin harkittuja päätöksiä, jotka huomioivat laajemmat seuraukset ja edistävät yleistä hyvää. Viisaus ei ole pelkästään tietämystä tai älykkyyttä, vaan se on kykyä soveltaa tietoa ja arvoja käytännön elämässä tavalla, joka kunnioittaa elämän monimutkaisuutta ja dynaamisuutta. Ajattelun laadun kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii omistautumista, harjoittelua ja aitoa halua ymmärtää maailmaa ja omaa paikkaamme siinä. Se on matka, joka tarjoaa loputtomasti oppimisen ja kasvun mahdollisuuksia.

Yksinäinen

 

Yksinäinen

Hän istui siinä, pienessä katupöydässä, jonka päällä lepäsi kuppi lämmintä teetä. Ulkona hämärä syveni, ja kahvilan sisällä valot loivat pehmeää loistetta ympärilleen. Kadut olivat hiljaiset, aivan kuin maailma olisi hetkeksi pysähtynyt katsomaan, kuinka hän kävi sisäistä taistoaan.

Elena, yksinäinen nainen keskellä pientä kahvilaa, antoi ajatustensa vaeltaa. Hän oli menettänyt ystävänsä, ei sanan pahassa merkityksessä, vaan fyysisessä. Hänen paras ystävänsä, sielunkumppaninsa, oli muuttanut kauas toiselle puolelle maailmaa, jättäen Elenan yksin kohtaamaan elämän melankolian.

Heidän ystävyytensä oli ollut kuin ankkuri, joka piti Elenan vakaana elämän myrskyissä. Mutta nyt, kun ystävä oli poissa, Elena tunsi itsensä hauraaksi, ajelehtivaksi ilman suuntaa. Hän mietti, mikä ystävyydessä oli tehnyt siitä niin voimakkaan siteen, niin elintärkeän.

Kahvilan lämmin hämärä tuntui nyt kylmältä ja etäiseltä. Elena huomasi, että yksinäisyys ei ollut pelkästään ystävän fyysistä poissaoloa. Se oli tunne, syvä kaipuu jakaa, kokea yhdessä, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Ystävyys oli täyttänyt nuo aukot, muodostanut sillan yksinäisyyden yli.

Hän joi teetään, antoi sen lämmön levitä hitaasti läpi kehonsa. Hän muisti ystävänsä sanat: "Et ole koskaan yksin, pidän sinusta huolta sydämessäni, minne ikinä menenkin." Elena hymyili kyynelten läpi. Ystävyys, hän ymmärsi, ei ollut sidoksissa paikkaan. Se oli läsnä muistoissa, oppitunneissa, jaetussa naurussa ja yhteisissä unelmissa.

Elena päätti, että vaikka yksinäisyys saattoi tuntua raskaalta, hän kantaisi ystävyyden valoa sydämessään, valaisten pimeitä hetkiä. Hän nousi, jätti kupin pöydälle ja astui ulos kadulle valmiina kohtaamaan maailman. Yksinäisyys ja ystävyys, hän oli oppinut, olivat vain elämän eri puolia, mutta molemmat opettivat häntä arvostamaan toista entistä enemmän.

Ja niin, vaikka yö oli tumma ja tie epävarma, Elenan askeleet olivat kevyet. Hän tiesi nyt, että jokaisessa hyvästissä piili uuden alun siemen, ja että ystävyys, todellinen ystävyys, oli kuin tähti; se ei sammunut, vaikka etäisyydet venyisivät äärettömiin.

© Reino Rehn     Teksti: ChatGPT 4 (editoitu), Kuva: DALL-E 3

 Robotin kello...

Taidan olla ajastani jäljessä, tai niin, enhän enää tiedä mitä se aika onkaan. 

Kuulemma tarkat atomikellot käyvät – ensin yhdessä synkronoituna, sen jälkeen erilleen siirrettynä - eri aikaa. *)

Kaapin päälle siirretty kello käy nopeammin ja lattialle siirretty hitaammin. 

Kutsuvat sitä kellon ominaisajaksi.

Ja kello siirrettynä nopeasti liikkuvaan GPS satelliittiin käy hitaammin, pitkästyy mokoma.

Pitää jatkuvasti rukata että paikannus maan päällä ei mene metsään

Miten ne kellot noin kummasti heittelevät?

Toimivat noin johtuen yleisestä suhteellisuusteoriasta, syyttäkää A. Einsteiniä.

Meni tuollaista keksimään. Mutta on silti oikeassa, mitattu ja tarkastettu moneen kertaan.

Kellot käyvät painovoimakentässä hitaammin. Nopeasti edetessään myös hitaammin. 

Vaikea ymmärtää meidän kelloihimme sidotussa ajassa. 

Eihän näissä kelloissamme ole myöskään nano-sekuntti viisaria (nano = miljardisosa).

Sitten meillä on myös tämä chat robotti kello.

Toimii jossain internetin pilvessä. Joka siis lienee syvällä maan uumenissa.

Sillä on erityinen ominaisaika. 

Testasin sitä käytännössä kun tilasin taannoin koronarokotus aikaa. 

Tuli näes sopivat 80v. vuodet kohdalle. Ainoa mahdollisuus soittaa puhelimella, soitin aamulla.

Terveyskeskuksen chatbot robotti vastasi, ensin tarkat selitykset mitä nappulaa pitää painaa missäkin tarkoituksessa. 

Paina 1= tilaa aika - ping. 

Robotti vastasi että ”soitamme numeroon 0xx...jne. noin yksitoista neljäkymmentä viisi”. 

Selvä… odottelemaan. Aika kului, noin soittoaika – meni toinen tunti - kolmas … ei soittoa?

Niin eihän vastauksessa ollutkaan aikaleimaa eli ilmoitusta minä päivänä, kuukautena tai vuotena kello ”noin yksitoista neljäkymmentä viisi” se soittaa?

Eikun vaan odottelemaan milloin tuo robotin kellossa toteutuu. 

Joutuukohan sitä montakin vuotta odottelemaan ties missä mustan aukon syöverissä se kello mahtaa sijaita – eli kuinka hitaasti käy vai käykö ollenkaan?

Tiedotusvälineissä kauhistellaan koulukiusaamista joka pitäisi saada kitkettyä pois! 

Eihän se onnistu, nuoriso oppii vaan uusia kiusaamisen muotoja, ohjelmoivat robotit kiusaamaan.

Vai olisivatko jo vähän vanhempia koulukiusaaja-robotti ohjelmoijia, joilla sama kiusaamisvika.

Onko näistä roboteista tulossa uusi kiusaamisen kansanhuvi?

Tälle ilmiölle pitää keksiä uusi nimi, olisiko: ähäkutti-kiusaaminen?

Odottelen edelleen soittoa, ei tullut soittopäivänä, eikä seuraavanakaan… ähäkutti.

Tuli kolmannen päivän iltapäivällä. Ihmisääni antoi ajan yli kolmen viikon päähän.

Selvisi että paljon nuorempi 7-kymppinen oli saanut rokotus-ajan paljon aikaisemmin kun tarkoitus oli että vanhimmat ensin?

Se siitä rokotuksien ikäjärjestyksestä.

- x -

P.S. Toimiviakin ajanvaraus sovelluksia on ja toimivat täsmällisesti. 

Tuntuuko siltä että pyörä pitää keksiä aina uudestaan?

Kuten se sarjakuva Pulterin uusi pyöräkeksintö. 

Joku oli jo aikaisemmin keksinyt neliskulmaisen pyörän.

Pulterin keksintö oli - kolmikulmainen pyörä! 

Hän julisti: Heureka, olen eliminoinut pyörästäni yhden töyssäyksen!

*) Carlo Rovelli, Ajan luonne.

© Reino Rehn    Kuva:  DALL-E 3