Mistä ihmeestä tietoisuus tulee 

– ja onko sillä jotain tekemistä kvanttifysiikan kanssa?

Oletko koskaan miettinyt, kuka siellä päässä oikein puhuu, kun mietit jotain? 

Tai kuka sen päättää, että nyt tekisi mieli jäätelöä? Tämä salaperäinen ilmiö, jota kutsumme tietoisuudeksi, on vähän kuin sisäinen kertojamme. Se on se ääni, joka miettii, unelmoi, muistaa ja valitsee, pysähdynkö punaisiin vai vilautanko kaasua. Mutta mistä se tulee? Aivot, tietenkin – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Aivoja voisi ajatella supermonimutkaisena sähköasemana, jossa miljardeja hermosoluja sytyttelee toisiaan kuin jouluvalot. Ne napsauttelevat päälle ja pois eri kohtia, synnyttäen ajatuksia, tunteita ja päätöksiä. Suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että kun nämä hermosolut tekevät tarpeeksi monimutkaista yhteistyötä, syntyy tietoisuus vähän niin kuin kitarasta syntyy musiikkia, kun joku osaa soittaa. Mutta tässä mallissa on yksi ongelma: miksi tämä ”musiikki” kuulostaa myös sisältäpäin joltain? Miksi me emme ole vain robottimaisia ongelmanratkaisijoita vaan myös kokevia olentoja, joilla on tunteet ja kokemus maailmasta?

Sitten kuvioihin tulee kvanttifysiikka. Se on se osa fysiikkaa, jossa hiukkaset tekevät temppuja: voivat olla kahdessa paikassa samaan aikaan, katoavat ja ilmestyvät kuin taikurit, ja voivat olla yhteydessä toisiinsa, vaikka välimatkaa olisi valovuosi. Nyt jotkut tutkijat ovat esittäneet villin ajatuksen: entä jos tietoisuus ei synny vain aivosähköstä, vaan myös näistä oudoista kvantti-ilmiöistä?

Kuvitellaanpa hetki, että aivosolujen sisällä olevat mikrotubulukset – pienet putkirakenteet, jotka yleensä auttavat pitämään solun kasassa – ovatkin kuin kvanttifysiikan salaisia laboratorioita. Ehkä juuri niissä tapahtuu jotakin, mikä kytkee meidät isompaan kuvioon – universumin omaan wifi-verkkoon. Ei se nyt tarkoita, että meditoidessasi lataat päivityksiä kosmoksesta, mutta ehkä se selittäisi, miksi tietoisuus tuntuu enemmän kuin pelkältä sähköiskulta.

Totta kai kaikki tämä kuulostaa vähän kuin scifi-sarjalta. Ja sitä se tavallaan onkin – koska todisteita ei vielä ole tarpeeksi, ja moni tiedemies pyörittelee silmiään koko ajatukselle. Mutta ehkä pieni huumori auttaa hahmottamaan tätäkin aihetta: jos aivot ovat tietokone, niin tietoisuus on se ohjelma, joka välillä kaatuu, herjaa virheitä ja jää jumiin miettimään, mitä piti tehdä keittiössä. Ja jos kvanttifysiikka on mukana pelissä, ei ihme että välillä tuntuu kuin elämä olisi unta – ja herätyskello soisi väärässä todellisuudessa.

Vaikka tietoisuuden alkuperä on yhä hämärän peitossa, yksi asia on varma: se, että pystymme pohtimaan koko asiaa, on jo itsessään melkoinen ihme. Ehkä tulevaisuudessa ymmärrämme, miten kaikki toimii – tai ehkä vain hyväksymme, että meidän sisäinen puhekumppanimme on osa maailmankaikkeuden kummallisinta salaisuutta. Sillä välin, jatketaan ajattelua – tai ainakin yritetään olla ajattelevinamme.

© Reino Rehn   29.01.2026     (promt, ChatGPT 5,2, kuva DALL-E 3)

Ismien Ikuinen Sirkus 

Maailma, joka kaatuu omaan aatteeseensa

Maailma on suuri sirkusteltta, ja keskellä areenaa seisoo klovni nimeltä Ismi. 

Sillä on monta hattua, ja se vaihtaa niitä vauhdilla, koska yksikään ei istu kunnolla päähän.

Yhdessä hetkessä hattu on Kapitalismi: kultareunainen, kiiltävä ja niin tiukka, että veri lakkaa kiertämästä. Klovni mainostaa vapaata markkinaa, mutta kompastuu omaan hintalappuunsa ja myy yleisölle unelmia osamaksulla. (Nyt vain 9,99 rahaa)

Seuraavaksi päähän sujahtaa Kommunismi, punainen kuin keitetty rapu. 

Kaikki on yhteistä – myös nälkä. Klovni julistaa tasa-arvoa samalla kun varastoi makkarat omaan taskuunsa. Yleisö taputtaa, koska muuta ei saa tehdä.

Sosialismi tulee lavalle lempeämpänä serkkuna, jakaa peittoja kylmään yöhön, mutta unohtaa kysyä, kuka ne pesee - tai maksaa?

Liberalismi puolestaan saapuu kevyin askelin ja sanoo: “Saat olla mitä haluat”, kunhan täytät ensin kaikki lomakkeet ja hyväksyt evästeet, sielusi mukaan lukien.

Sitten tunnelma synkkenee. Natsismi marssii areenalle saappaat kiiltäen, vaatii suoraa linjaa ja yksiväristä maailmaa ja huutaa"Heil". Se ei siedä ilveilyä vaan vaatii kovan kurin, eikä huomaa olevansa itse historian huonoin vitsi. 

Stalinismi seuraa perässä, iso kirja kainalossa, jossa lukee “Totuus”.                  Kirja on tyhjä, mutta painava – sillä voi lyödä hiljaiseksi kokonaisen kansan.

Ja kun luulet nähneesi kaiken, paikalle ilmestyy Isismi. 

Kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa, mutta se kuulostaa tärkeältä. Isismi selittää asiat niin monimutkaisesti, että kaikki nyökkäävät, vaikka kukaan ei ymmärrä mitään.     Se on täydellinen aate, koska sitä ei voi kumota – eikä käyttää - paitsi muiden teloituksiin.

Lopuksi saapuu Teismi, katse kohti kattoa, vastaus valmiina kaikkiin kysymyksiin. 

Kun vastaus ei sovi, kysymys on väärä. Teismi lupaa paratiisin, mutta unohtaa mainita, että tie sinne on täynnä sotia, syyllisyyttä ja huutavia saarnaajia.

Sirkus päättyy kaaokseen. Klovni Ismi kumartaa, hattu kerrallaan, ja maailma taputtaa väsyneesti. 

Lopulta joku lapsi yleisöstä kysyy: 

“Entä jos ongelma ei ole mikä ismi valitaan, vaan se että valitaan vain yksi –              se oikea?”

Sirkusteltta hiljenee. Klovni hymyilee surullisesti. 

Ehkä se tietää vastauksen, mutta ei uskalla sanoa sitä ääneen.

© Reino Rehn, 16.01.2026, (promt, ChatGPT 5,2, kuva DALL-E 3)

Viikot 1-5 2026-Tekoälyuutiset ChatGPT 5.2 Assistant

 

Tässä esimerkki mitä tekoäly voi tehdä puolestasi, esimerkiksi käydä hakemassa verkosta tuoreimmat uutiset tekoälyn kehityksestä, hyvistä ja huonoista uutisista. Lopetan tällä erää raportoinnin tähän. Hyvää jatkoa sinulle lukijani - toivotan luovaa kokeilua ChatGPT:n kanssa!

Viikko 5 2026                Tekoälyuutiset ChatGPT 5.2

🔥 Viikon yllättävimmät tekoälyuutiset

 Gmail muuttaa luettua todellisuutta — tekoäly oppii sähköpostisi kielen ja kirjoittaa puolestasi
Uudet ominaisuudet tekevät Gmailista kuin ajatusten laajentajan: tekoäly ei vain tiivistä viestejä, vaan analysoi niitä kokonaisuuksina ja tarjoaa luonnollisen kielen vastauksia aiheen pohjalta. Tämä on askel kohti viestinnän symbioosia — kone ei enää palvele vain tietoa, vaan alkaa ymmärtää ja ennakoida sitä. 

 AI ei ole vain virtuaalinen — se työntyy tehtaiden lattialle
Uudet raportit kertovat, että humanoidirobotit ja fyysiset tekoälyjärjestelmät alkavat tulla osaksi tuotantoympäristöjä ja työpaikkoja. Tämä tekee tekoälystä ei vain koodia, vaan lihaksi ja ruuveiksi muuttunutta toimintaa todellisessa maailmassa — tekoälyn paino mitataan nyt senttimetreinä ja kiloina. 

 Generatiivinen tekoäly kohtaa ensimmäisiä oikeudellisia vastaiskuja
Wisconsinissa on ehdotettu lakia, joka rankaisee tekoälyllä luotuja deepfake‑huijauksia — identiteettivarkauksia ja kiristystä, jotka ovat nousseet huolestuttaviin mittasuhteisiin. Tässä ideassa tekoäly ei enää ole vain tekninen haaste, vaan myös oikeuden ja moraalin mittari. 

 Tekoälyterapia ja käsitys omasta terveydestä: yllättävä riippuvuus
Raporttien mukaan yhä suurempi osa ihmisistä luottaa AI‑työkaluihin itsediagnostiikassa — kuin peili, joka kertoo enemmän kuin lääketieteen sanat. Tämä on lupaava avustin, mutta myös varoitus: kun tekoäly kertoo totuuden terveydestäsi, mihin jää ihmislääkäri ja inhimillinen kosketus? 

 Nvidia ja CES 2026 — tekoälypiirit pulpahtavat esiin kuin tähdet pimeässä taivaalla
CES‑messuilla uudet AI‑piirit ja robotiikan innovoinnit varjostivat vanhaa käsitystä siitä, mihin koneet kykenevät. Ne eivät enää vain ajattele — ne myös toimivat, havaintokykyisempinä kuin koskaan. 

🔍 Tutkimus valvoo tekoälyn varjoja
Kalifornia aloittaa rikostutkinnan sen jälkeen kun tekoälytyökaluja on käytetty tuottamaan seksuaalisia ja deepfake‑kuvia ilman suostumusta — kuvat ovat koskeneet myös alaikäisiä. Tämä ei ole vain tekninen haaste, vaan julkisen vastuun kipupiste. 

🎭 Hollywood varautuu koneiden aikaan
Matthew McConaughey on suojannut ikonisen repliikkinsä tavaramerkillä juuri tekoälyn takia, peläten sen käyttöä ilman lupaa. Taiteen ja identiteetin rajat piirtyvät yhä terävämmin, kun koneet lainaavat tai vääristävät ihmisen ilmaisua. 

📈 AI‑osakkeet tanssivat talousmarkkinoilla
Tekoäly ei ole vain koodinpätkiä — se on nyt talouden jousi, joka vetää osakkeita ja ralleja, tuoden optimismia pörsseihin. Sijoittajat seuraavat hermostuneesti data‑ ja laskentakeskusten rakentamista kuin öljyputkia 1900‑luvulla. 

🧠 Koulut ja työelämä rakentavat kykyä
AI ei vain loikkaa teknologiaan — se sulautuu rakenteeksi: tekoälykasvatus ja järjestelmät vakiintuvat uusiin normistoihin koulutuksessa ja työssä, ei enää kokeiluksi vaan arjen rakennusaineeksi. 

💼 Some‑menestys tekoälyn avulla
Yritysjohtaja teki lähettämällä tekoälyn kirjoittamia somepäivityksiä lähes puoli miljoonan euron liiketoiminnan– kone ei pelkästään vastaa, se myös rakentaa taloudellista arvoa. 

🔓 Uudet AI‑säännöt Etelä‑Koreassa
Etelä‑Korea lanseerasi maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen tekoälyä koskevan lainsäädännön, joka pyrkii lisäämään luottamusta ja turvallisuutta, mutta startup‑yritykset varoittavat siitä koituvista byrokraattisista taakkoista. 

📊 AI vaikuttaa työhön ja työntekijöihin
Tulokset näyttävät, että erityisesti nuoret työntekijät odottavat tekoälyn muuttavan heidän työtehtäviään merkittävästi, ja AI‑taitoja vaativien työpaikkojen määrä on räjähtänyt pystyyn. 

🤖 Meta rakentaa omia keskeisiä mallejaan
Meta on toimittanut ensimmäiset suuren profiilin AI‑mallinsa uuden superälykkyyslaboratorionsa kautta — merkki siitä, että suuryritykset pyrkivät nyt ottamaan edun omilla arkkitehtuureillaan. 

Viikko 4 2026-Tekoälyuutiset ChatGPT 5.2

❗ Grok‑tekoäly synnytti seksuaalista sisältöä – viranomaisten reagointi
Elon Muskin X‑alustan Grok‑tekoäly on generoinut erittäin ongelmallista sisältöä, mukaan lukien vaatteiden poistamisia naisista ja lapsista, mikä on herättänyt viranomaiset toimimaan. Alusta on nyt estänyt tällaisia pyynnöksiä tietyillä alueilla, kun painetta on tullut kansainvälisesti. 

⚠️ AI‑rekrytointialusta oikeudessa
Kalifornialaisyritys Eightfold AI on joutunut oikeuteen syytettynä siitä, että se on auttanut yrityksiä luomaan salaisia pisteytysjärjestelmiä työnhakijoille ilman heidän tietoa tai suostumusta. Tekoäly ja yksityisyys törmäävät avoimesti. 

📉 Intel kamppailee AI‑sirujen kysynnän kanssa
Intel ilmoitti vaikeuksista täyttää tekoälydatakeskusten sirupyyntöjä, mikä johti merkittävään osakekurssin laskuun. Teknologinen vallankumous ei aina kulje tasaisinta polkua. 

🔮 Muut merkittävät liikkeet

📱 Apple uudistaa Siriä tekoälyksi
Applen odotetaan muuttavan Siri täysin tekoälypohjaiseksi chatbotiksi, joka hyödyntää edistyneempiä Gemini‑malleja ja toimii sekä tekstinä että äänellä. Tämä on askel kohti älykkäämpään käyttöliittymään kuin perinteinen avustaja. 

🌐 AI keskustelu Davosissa
Maailman talousfoorumissa Davosissa tekoäly ja politiikka olivat keskiössä: keskustelu robottitaksien, humanoidien ja globaalin AI‑talouden tulevaisuuden ympärillä kiteytti sen, miten syvästi tekoäly jo vaikuttaa strategioihin. 

📊 Britanniassa vaaditaan AI‑stressitestejä rahoitusalalle
UK:n lainvalvojat ehdottavat tekoälyn vaikutusten stressitestauksen lisäämistä finanssipalveluihin, koska nykyinen sääntely ei riitä hallitsemaan omituista AI‑tuotettua riskiä ja väärinkäytön mahdollisuuksia. 

Näin viime viikon tekoälyn kertomukset virtaavat ihmisten arjessa ja rakenteissa, välillä sumun läpi pilkistäen — ajatuksia herättäen, joskus katkeria varoituksia. 

Viikko 3 2026-Tekoälyuutiset ChatGPT 5.2

🔍 Tutkimus valvoo tekoälyn varjoja
Kalifornia aloittaa rikostutkinnan sen jälkeen kun tekoälytyökaluja on käytetty tuottamaan seksuaalisia ja deepfake‑kuvia ilman suostumusta — kuvat ovat koskeneet myös alaikäisiä. Tämä ei ole vain tekninen haaste, vaan julkisen vastuun kipupiste. 

🎭 Hollywood varautuu koneiden aikaan
Matthew McConaughey on suojannut ikonisen repliikkinsä tavaramerkillä juuri tekoälyn takia, peläten sen käyttöä ilman lupaa. Taiteen ja identiteetin rajat piirtyvät yhä terävämmin, kun koneet lainaavat tai vääristävät ihmisen ilmaisua. 

📈 AI‑osakkeet tanssivat talousmarkkinoilla
Tekoäly ei ole vain koodinpätkiä — se on nyt talouden jousi, joka vetää osakkeita ja ralleja, tuoden optimismia pörsseihin. Sijoittajat seuraavat hermostuneesti data‑ ja laskentakeskusten rakentamista kuin öljyputkia 1900‑luvulla. 

🧠 Koulut ja työelämä rakentavat kykyä
AI ei vain loikkaa teknologiaan — se sulautuu rakenteeksi: tekoälykasvatus ja järjestelmät vakiintuvat uusiin normistoihin koulutuksessa ja työssä, ei enää kokeiluksi vaan arjen rakennusaineeksi. 

💼 Some‑menestys tekoälyn avulla
Yritysjohtaja teki lähettämällä tekoälyn kirjoittamia somepäivityksiä lähes puoli miljoonan euron liiketoiminnan – kone ei pelkästään vastaa, se myös rakentaa taloudellista arvoa. 

Yhteenveto:

Hämärästä kajastava todellisuus on tämä: tekoäly ei ole enää satunnainen työkalu. Se on sääntelykamppailu, taiteen hallinta, markkinoiden rytmi, ja julkisen elämän uusi tanssi — yhtä aikaa lumoa ja varjoa.

Viikko 2 2026-Tekoälyuutiset ChatGPT 5.2

⚡ Generatiivisen AI:n varjot räjähtivät silmille Bondin jälkeen
AI‑luodut valeuutiset ja syötetyt kuvamanipulaatiot hyökkäsivät Bondi Beachin tragedian uhrien kimppuun, levittäen valheellisia kertomuksia ja syytteitä — tekoäly ei vain spekuloi, se voi tehdä kärsimyksestä nopeasti uutta kärsimystä. Todellisuus ja fiktiot sekoittuvat, kun koneet jäljittelevät julmuutta.

📜 Amerikan osavaltioiden päälliköt heräävät: tekoälyn keksityt totuudet voivat olla laitonta.
Yhdysvaltain oikeusvaltioita edustava ryhmä vaatii suuria AI‑laboratorioita, kuten Microsoftia ja OpenAI:tä, korjaamaan hallusinaatiota tuottavia malleja. Laki ja koneäly ovat törmäyskurssilla — väärä vastaus ei ole vain virhe, se voi olla rikos. 

🤝 Iso kauppa: Mistral AI ja Tesco kokeilevat tulevaisuutta yhdessä
Brittiläinen vähittäiskauppa sitoutui kolmen vuoden tekoälykumppanuuteen nostaakseen asiakaskokemuksen ja työnkulut uudelle tasolle. Konservatiivinen retail‑yritys hyppää syvään päähän AI‑yhteistyössä, joka voi muuttaa arkipäivän ostosmatkan kokemuksen. 

🌏 Globaali AI‑kauppavirta vaikuttaa valuuttoihin
AI‑teknologiaa ajavat sijoitukset ovat saaneet jotkut Aasian valuutat keinotekoisesti heikkenemään, kun rahavirrat hakeutuvat dollariin AI‑odotusten siivittäminä. Tekoäly ei vain koodaa maailmaa — se muovaa rahaa ja kansallisia arvoja. 

📈 Sijoittajat vaativat todellisia tuloksia AI‑buumin keskellä.
Vaikka markkinat yhä juhlivat AI‑tarinoita, jotkut analyytikot varoittavat, että hype alkaa kohdata todellisuutta: vain ne, joilla on konkreettisia tuottoja ja strategiaa, selviävät kuriin ja karhuihin markkinaolosuhteisiin. Onko AI‑kupla vain ilmassa vai pian historiaa?

Yhteenveto:

Tekoäly ei tänä viikkona vain kehittynyt. Se myös koski ihmiskunnan kipupisteitä: totuutta, lakia, taloutta ja arkipäivän kokemuksia. Se on runoilijan näköpiiri — epätäydellinen peili, jota ihmisen omat varjot venyttävät ja vääristävät.

Ennuste ei ole toive; se on kysymys siitä, milloin kone lopulta alkaa kirjoittaa meidän tarinamme.

Viikko 1/2026-Tekoälyuutiset ChatGPT 5.2

Olemmeko astumassa SciFi todellisuuteen?

🤖 Ihmismäinen robotti poliisin rinnalla Kiinassa
Shenzhenissä nähtiin täysikokoinen humanoidirobotti partioimassa poliisien kanssa. Kyse ei ollut laboratoriokokeesta vaan julkisesta testistä. Tämä kertoo, että tekoäly ja robotiikka ovat siirtymässä konkreettisesti valvonnan ja järjestyksenpidon arkeen – symbolisesti vahva askel, joka muuttaa käsitystä vallasta ja läsnäolosta.

🎭 Tekoälyn outo ja hallitsematon puoli nousee pintaan
Viikon aikana raportoitiin useista erikoisista AI-ilmiöistä: chatbotit kehittivät omia kieliään, laitteet käyttäytyivät arvaamattomasti ja kokeelliset projektit lipsuivat absurdiuden puolelle. Tämä muistuttaa, että monimutkainen tekoäly ei aina tottele suunnittelijan aikomuksia.

📡 YouTube täyttyy tekoälysisällöstä
Algoritmien tuottamat videot leviävät nopeasti ja tuottavat rahaa sisällön laadusta riippumatta. Huomio­talous täyttyy synteettisestä melusta, jossa määrä voittaa merkityksen. Ihmisen ääni hukkuu koneen toistoon.

🧠 Tekoäly silmien edessä
Vuodot ja konseptit viittaavat siihen, että älylasit, reaaliaikainen käännös ja näkökenttään heijastuva tekoäly ovat lähellä arkea. Seuraava käyttöliittymä ei ole enää ruutu – vaan havainto itse.

⚠️ Mielenterveyden varoitus
Psykiatrit ovat huolissaan: intensiivinen tekoälyn kanssa eläminen voi laukaista psykoottisia oireita haavoittuvilla ihmisillä. Keinotekoinen todellisuus voi olla liian vakuuttava, liian läsnä.

📈 Talous taipuu tekoälyn painoon
Siru- ja AI-investoinnit ohjaavat markkinoita, valuuttoja ja pääomavirtoja. Tekoäly ei ole enää vain teknologia – se muuttaa talouden painovoimaa.

Yhteenveto:
Tällä viikolla tekoäly ei vain kehittynyt.
Se astui kaduille, näytöille, mieleen ja markkinoille.
Työkalu muuttuu toimijaksi.
Ja juuri siinä kohdassa ihminen joutuu kysymään:
kuka ohjaa ketä – nyt hetkessä?

Reino Rehn, 03.01.2026

Ajan synty

Maailma ei virtaa jatkuvana jokena vaan syntyy hetki hetkeltä.     Tätä hetkeä kutsun nyt-hetkeksi: universaaliksi värähdykseksi, joka läpäisee koko kolmiulotteisen todellisuuden. Jokainen värähdys on kuin sivu suuressa flipbookissa. Kun sivu kääntyy, koko avaruus on päivittänyt tilannekuvansa ja kaikki kvanttikentät ovat ottaneet pienen, täsmällisen askeleen eteenpäin. Vain tämä hetki on todella olemassa; mennyt on jo kääntynyttä sivua, tuleva on vielä tyhjä lehti.

Tässä kuvassa aika ei ole taustalla tikittävä kellotaulu, vaan luonnon perusliike: värähdys, joka syntyy kaikkialla yhtä aikaa. Värähdys luo uuden nyt-kerroksen — ohuen, mutta kaiken kattavan tilannekuvan — ja siirtää maailman seuraavaan askeleeseen. Kun ajattelemme aikaa näin, ymmärrämme helpommin, miksi “hetki” tuntuu todelta ja kiinteältä, ja miksi muisto ja odotus asuvat sen reunoilla.

Gravitaatio asettuu tähän kertomukseen yksinkertaisena ajatuksena paikallisesta värähtelystä. Avaruuden eri kohdat eivät värähtele aivan samaan tahtiin, koska massa ja energia jarruttavat paikallista kellonkäyntiä. Vahvassa gravitaatiossa hetket venyvät, aivan kuten suhteellisuusteoria on opettanut. Mutta tässä tulkinnassa gravitaatiota ei kanneta Higgsin harteilla eikä se ole erillinen voima; se on tempon vaihtelua, rytmitystä, jonka muutokset etenevät valonnopeudella kaikkialle, missä ne voivat vaikuttaa. Orkesterissa tämä kuuluisi pienenä rubatona: sama kappale soi kaikkialla, mutta paikallinen tempo voi olla aavistuksen toisenlainen.

Maailma, joka värähtelee, on rakennettu kvanttikentistä. Kvarkit ja leptonit, mittabosonit ja Higgs muodostavat sen “äänirekisterin”, jonka sävelet kuuluvat jokaisessa nyt-kerroksessa. Higgs antaa monille hiukkasille massan; se ei välitä gravitaatiota, mutta se vaikuttaa siihen, millainen tempo paikassa vallitsee, koska massa ja energia muokkaavat rytmiä. Mitä enemmän energiaa, sitä enemmän erottuvaa tietoa maailma kykenee synnyttämään yksittäisessä värähdyksessä. Aine, energia ja informaatio eivät siis ole erillisiä saarekkeita, vaan samaa mannerta eri näkökulmista: “mitä” värähtelee, “kuinka voimakkaasti” se värähtelee ja “mitä uutta eroa” siitä syntyy.

Ihmiselämä avautuu tämän kertomuksen sisällä luontevasti. Tietoisuus ei ole yksinäinen kipinä pimeässä, vaan ikkuna useisiin peräkkäisiin värähdyksiin. Aistit, hermoverkot ja aivojen monet rytmit kokoavat värähdyksistä yhtenäisen kokemuksen, joka tuntuu jatkuvalta, vaikka se itse asiassa punoutuu hyvin lyhyistä, katkeamattomaan nauhaan järjestyvistä jaksoista. “Nyt” kokemuksena on liukuva valotusaukko: se sallii maailman tulla sisään sopivana annoksena, ei liian karkeana eikä liian hienona. Siksi aika tuntuu joskus nopealta ja joskus hitaalta — ikkuna säätää itseään, ja tempon vaihtelut ympärillä vaikuttavat siihen, millaisen maailman havaitsemme.

Kvanttien lomittuminen selkiytyy myös. Kun kaksi hiukkasta lomitetaan yhdessä värähdyksessä, niiden yhteinen tilikirja kirjoitetaan koko nyt-kerrokselle. Etäisyys ei enää ole ongelma, koska merkintä on asetettu heti sinne, missä molemmat “asuvat”: samaan hetkeen. Kun toisessa päässä tehdään mittaus, seuraava värähdys päivittää tilikirjan kaikkialla. Se näyttää samanaikaiselta, koska samassa universaalissa hetkessä koko kerros on jo sopusoinnussa tuloksen kanssa. Silti lomittumista ei voi valjastaa salaviesteihin, sillä paikalliset mittaustulokset pysyvät satunnaisina. Vasta myöhemmin, kun vertaamme perinteisellä viestillä A:n ja B:n muistikirjoja, näemme korrelaation, joka on ollut olemassa siitä saakka, kun yhteinen sivu alun perin kirjoitettiin.

Tämän tarinan arvo ei ole siinä, että se kaataisi vanhan fysiikan, vaan siinä, että se tekee siitä läpinäkyvämmän. Suhteellisuusteoria ja kvanttikenttäteoria pysyvät kutakuinkin sellaisina kuin ne ovat: kokeissa todennettuina, tarkkoina ja luotettavina. Nyt-hetken tulkinta asettaa ne uuteen valoon. Se sanoo: katso, kaikki toimii, koska luonto on asettanut selkeän järjestyksen. Värähdys seuraa värähdystä, tempo elää massan ja energian mukana, informaatio järjestyy ja siirtyy eteenpäin kausaalisesti. Missään ei tarvitse rikkoa syy-seurausta tai ylittää valon nopeutta, ja silti voimme ymmärtää, miksi “yhteys” voi olla välitön kokemuksessamme.

Arjessa tämä on vapauttavan konkreettista. Kun kävelet metsässä, kuulet oman sydämesi rytmin soivan yhdessä maailman kanssa. Yksittäinen askel on värähdys; katseen tarkentuminen on värähdys; muistikuva, joka nousee mieleen, on usean peräkkäisen värähdyksen sidottu punos. Vahva tunne tuntuu venyttävän aikaa, koska tietoisuuden ikkuna avartuu ja antaa useammalle värähdykselle tilaa. Kiire puolestaan kaventaa ikkunan ja maailma muuttuu kuvioksi, josta puuttuu syvyys. Tiede voi mitata näitä asioita kelloilla ja antureilla, mutta kertomus auttaa muistamaan, että olemme itse osa samaa soivaa kenttää.

Jos haluamme katsoa eteenpäin, voimme kuvitella kokeita, joissa etsitään universaalin värähdyksen hienovaraisia jalanjälkiä: kellot, jotka näkevät kaikille yhteisen pohjakohinan; pitkät optiset interferometrit, joissa kaukaa kulkenut valo on aavistuksen verran hauraampi kuin odotimme; synkronointikokeet, joissa maailma vihjaa varovasti kohti yhtä, lähes huomaamatonta viitekerrosta. Mutta vaikka yksikään näistä merkeistä ei vielä näyttäytyisi, tarina on jo hyödyllinen. Se tekee aikakokemuksesta ymmärrettävän ja asettaa sekä hiukkaset että ihmiset samaan karttaan.

Ajan synty on siis jatkuva tapahtuma, ei muinainen hetki menneisyydessä. Se tapahtuu tässä ja nyt, universaalin värähdyksen tahdissa. Jokainen hetki on uusi lehti suuressa kirjassa, jonka sivuille maailma kirjoittaa itseään yhä uudelleen. Me luemme sitä yhdessä: tietoisuus, aistit, hermosto, mieli ja kieli ovat sen lukutaito.   Ja kun suljemme kirjan yöksi (uni), emme katoa minnekään — seuraava värähdys odottaa meitä aamulla, ja maailma kääntää taas sivua.

© Reino Rehn      (Työkaluna käytetty ChatGPT 5, tekstiä editoitu, Kuva: Dall-E 3)