Valokuvauksesta...

                        Kukahan on kuvassa, kuva kuvannut ja koska?   -    arvaappa?

                                   Entä tämä - mistä, koska ja kuka kuvannut?

No ei ole osuutta asiaan.

Ylemmässä kuvassa on muotokuva Bukharan emiiristä Alim Khanista. 

Alemmassa kuvassa Nilovin luostari Tverin lähellä.

Kuvat on ottanut  venäläinen kemisti, valokuvaaja ja aatelismies Sergei Prokudin-Gorskii (1863-1944) – käytti tekniikkanaan samaa menetelmää, jota avaruusluotaimet hyödyntävät nykyisin. Ensimmäisen kuvan kuvausvuosi on sata vuotta sitten eli 1911, toisen 1910.

Sen sijaan että Prokudin-Gorskii olisi yrittänyt vangita värit yhdellä kertaa värifilmille, hän valotti maiseman mustavalkoisena kolme kertaa peräkkäin punaisen, vihreän ja sinisen suodattimen läpi, tallennettuna suurikokoisille lasilevyille, minkä vuoksi niissä riittää tarkkuutta. Samalla voitiin käyttää myös trikkikuvaustekniikkaa. Nämä värikanavat löytyvät myös tietokoneiden näytöstä, ja ne vastaavat värejä jotka ihmissilmä aistii.

Prokudin-Gorskiin kuvien katselu oli hänen omana aikanansa erittäin haastavaa tai miltei mahdotonta, koska saatavilla ei ollut laadukasta tekniikkaa kolmen mustavalkonegatiivin sisältämän väri-informaation yhdistämiseen.
Alkuperäiset kuvat on säilyttänyt ja digitoinut Yhdysvaltain kongressin kirjasto. Kuvat ovat tekijänoikeuksista vapaita, sillä ne on otettu ennen kuin tekijänoikeuslaki astui Venäjällä voimaan.   Tietokoneaikana yhdistäminen ja kuvien katselu onnistuu kuitenkin leikiten.
Lähde: Wikimedia Commons.

Että osattiin sitä ennenkin, nykyisellä tekniikalla on helpompaa mutta tarvitaan silti ammattihenkilö kuvaamaan maisemia ja muotokuvia  Prokudin-Gorskiin tapaan ja laadulla.

Nano, nano, nano...

SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, arvoltaan 0,000 000 001 = 10^-9,

Fyysikko Richard Feynman (1918 – 1988, fysiikan Nobel 1965), piti 1959 kuuluisan esitelmänsä ”There's Plenty of Room at the Bottom” (Pohjalla on paljon tilaa),

Why cannot we write the entire 24 volumes of the Encyclopedia Brittanica on the head of a pin?
(”Miksi emme voisi kirjoittaa 24 osaista tietosanakirjaa nuppineulan nuppiin?)”

http://www.zyvex.com/nanotech/feynman.html

Tämän katsotaan olleen käännekohdan vallankumoukseen jonka tuloksia näemme kaikkialla, esim. jatkuvasti pienentyvä elektroniikka tai viimeisimpiä nanomateriaalit.

Esitelmän aikoihin harva osasi kuvitella kehitystä jonka tunnemme nyt jokapäiväisessä elämässämme. Samoin emme voi kuvitella elämää 60 vuotta eteenpäin, paitsi tieteiskuvitelmissa (jotka kummasti toteutuvat aikanaan, kuten Jules Vernen tarinat).

Tai joku nykyajan Feynman joka osaa ”nähdä” kehityksen kulkua eteenpäin.

Tuo nano on pienuusmittakaavan alkupäässä, alhaalla on tilaa vaikka kuinka paljon lisää kun lähestytään kvanttikokoa ja alkeishiukkasia, eli niitä rakenteita josta materia varsinaisesti koostuu. Atomi on nanokokoa, oikeastaan tyhjää täynnä, pieni ydin ja elektronien radat kaukana ytimestä, ydinvoimat pitävät kasassa.

Nanon jälkeen tulevat vielä mittakaavat piko 10⁻¹², femto 10⁻¹⁵,atto 10⁻¹⁸, tsepto 10⁻²¹, jokto 10^−24. Entäpä näiden mittakaavojen tekniikka, tuleeko niistä työkalu johonkin uuteen?

Oman kokomme ja nanomittakaavan välissä on haasteita, uusimpia tulokkaita esim. geenit. ”Geenimanipulointi” on kasveilla, eläimillä ja ihmisillä jo todellisuutta. Sen haittavaikutuksia lienee tutkittu aika vähän, vaara piilee että jotain odottamatonta tapahtuu? Onko turvallista vai lähteekö käsistä? Nuo tulevat nanohiukkaset voivat myös aiheuttaa yllätyksiä aivan kuten myös hyötyä, jota niiltä suurin toivein odotetaan?

Vuoden 2010 fysiikan Nobel myönnettiin ”uraauurtavista kokeiluista grafeenin parissa” Andre Geim'ille ja Konstantin Novoseloville yhden hiiliatomikerroksen paksuisen grafeenikalvon löydöstä, siis nanokokoa. Sille odotetaan sovelluksia aurinkokennoista kuvaruutuihin ja lukuisiin kehitettäviin keksintöihin kuten DNA:n sekvenssointiin. Läpinäkyvänä ja sähköä johtavana, lujana materiaalina sille löytynee käyttöä vielä vaikka mihin.

Keksi itse kuinka lyijykynän grafiitti saadaan atomikerroksen paksuiseksi. Raaka-aine löytyy joka kodin kirjoituspöydän laatikosta.

Suuri puhallus

Hei kaikki maailman mainostajat ja kauppiaat - liittykää yhteen!

Olemme keksineet (jo kauan sitten) tuon manipuloinnin tehokkaimman työkalun, oikean mainoksen. Siihen kuuluu ysi (9) eri variaatioissaan (99, 999 jne), joskus muitakin numeroita!

Ja ISOT YSIT, kirkkaat värit, yleensä punaista, keltaista ja mustaa, joskus jopa muitakin värejä.

Mehän tiedämme tuon tehon, se puree joka maassa, valuutalla ei mitään merkitystä.

Ja jos kuvia niin mahdollisimman vähäpukeinen naaras homo sapiens.

Menoksi toverit, ostakaa lehtien sivut täyteen, mainostelevisioiden ohjelmat silpuksi, paperitehtaiden mainospaperivarastot tyhjiksi, isommat painokoneet, nettisivujen pyörivät ja päälletunkevat häkkyrät, viisaimmat mainostoimittajat ja sug...psygologit riemuviestin viejiksi.

Ja muistakaa, ysit dekadin välein! 

Iskulauseemme on NYT VAIN 99, laulakaamme globaali mainoskansainvälinen!

Tulevaisuudesta...

Ennustamisen vaikeudesta - varsinkin tulevaisuuden - kulunut klisee mutta tosi.

Ympäristöuhat:

- Maanjäristykset: eipä juuri pystytä ennustamaan vaikka monitoroidaan jatkuvasti
- Tulivuorenpurkaukset: sama juttu
- Tulvat. sateet, mutavyöryt: ei luotettavasti ollenkaan pidemmällä aikavälillä
- Tsunamit: ei tietoa
- Asteroidit, meteoriitit: harvinaisia, etsitään jatkuvasti
- Kuivuuskaudet: vaikeaa kuten sää yleensä
- Jäätiköiden sulaminen: sulavat vauhdilla, ilmaston lämpeneminen
- Hurrikaanit, Tornadot: satelliitiseuranta, muutama päivä
- Jokin muu: ?? yllätyksiä sattuu kun niitä vähiten odotetaan tai ei osata odottaa?

Noita ei juuri voi ennustaa/vaikuttaa, ne tulevat satunnaisuuden ohjaamina (kuten lottovoitto).

No, entäpä muut ennustamattomat ilmiöt sitten? Kuinka ne tulevat vaikuttamaan seuraavien sukupolvien elämään? Tietenkin nuoret jotka ovat joustavampia, tulevat sopeutumaan tuleviin muutoksiin, kyllä "globe opettaa".

Poliittiset "tsunamit":
- niitä sattuu jatkuvasti eri maissa ja maanosissa, kuten on sattunut aina.
- Nuo kulttuurien romahdukset ääri-ilmitöinä, onneksi harvemmin.
- Mutta pienempiä on jatkuvasti (kommunismin romahdus taannoin), näitä voi seurata päivittäin uutisista.

- Sodat, niitä riittää jatkuvasti joka lähtöön, onkohan iso mittelö vielä tulossa - mahdollinen?

- Globalisaatio ja sen nopeus: rahan, tavaran ja työvoiman (ihmiset) vapauttaminen yli rajojen. Robotit valtaavat työmarkkinat, kuinka tulokset jaetaan?

- Rahamarkkinoiden epävakaus, epäsuhta rahan määrän ja työn välillä, tavaroiden paljous (krääsä), saastuminen, eriarvoistuminen (köyhien, keskiluokan, rikkaiden suhde).

- Hinnoitteluharha, -hysteria, "nyt vain 99" markkinointi?

- Pörssi, tuo rahanpalvonnan pyhä temppeli, sitä ei kyseenalaisteta missään, koskaan.
Levoton, ei voi ennustaa ollenkaan, massahype, -harha.

- EU, käykö samoin kun äskeisen toisen Unionin (Soviet Union)?

- Tiedon vallankumous, internet, sen nopeus.
Pistän varsin tuoreen esityksen linkin seuraavaksi, Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidt maalailee myös tulevia: (21.1.2011).

http://www.youtube.com/watch?v=-IGfBGHDHRc&feature=player_embedded#

Jäämme seuraamaan tilannetta, ensinmainittujen kohdalla emme onneksemme tiedä.

Jälkimmäiset olisivat viisaiden johtajien ohjailtavissa jotenkin.
Mutta ovatko viisaita, siinä hyvä kysymys.

Talonpoikaisjärjellä tuota nykyistä menoa vaikea ymmärtää?

Tieteen päivät 2011

Tieteen päivät pidettiin jälleen 12 -16.1.2011 Helsingissä teemalla "Arki tieteen maailmassa". 

Esityksiä voi seurata taltioituna videoina osoitteessa:

http://video.helsinki.fi/Tieteenpaivat2011/default.htm.

Suosittelen. Aineisto pääosin erinomaisia esityksiä tieteen viimeisistä saavutuksista. Luennoitsijoina asiansa osaavia asiantuntijoita. Päiviä pidetään kahden vuoden välein, kuvan laatu oli hyvä ja äänitys selkeä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tosin kuvan saatavuus riippuu paljon verkon nopeudesta, 8 MBits lienee alin nopeus jolla kannattaa kokeilla sujuvaa kuvaa. Aiheissa sivuttiin arkielämän aiheita laajasti, myös viimeisiä virtauksia kuten nanotekniikkaa.

Voisin mainita ainakin joitain aiheita joita pidin selkeinä ja innovatiivisina. 

Oppiminen, motivaatio ja kasvatus. 

Hyvä elämä. 

Ihminen tekniikan pauloissa. 

Arjen väärinymmärrykset. Arjen riskit.

Nanoteknologia tekee arjesta erilaisen.

Uni, kolmasosa elämää.

Lika ja puhtaus, varsinkin Prof. Tari Haahtelan: "Puhtaus on puoli terveyttä ja lika toinen puoli"  lennokas esitys on nautittavaa katseltavaa (alkaa n. 60 min. kohdalta esityksessä).

Ja paljon muitakin. Huomaa että kukin sessio on noin kahden tunnin mittainen joten aikaa kuluu.

Suomen koululaitos on saanut kiitosta myös kansainvälisessä kilpailussa, tätä asiantuntemusta tiivistetyssä muodossa tarjoaa parhaimmillaan Tieteen päivät!

Päivää

Aloitetaan blogin pitäminen, jos sattuisi joskus olemaan jotain sanottavaa?
Tämä on ensin kokeilu, kuinka tekstiä voi tänne kirjotella ja editoida? Tulee joskus kiroitusvihreitä ja niitä pitäsi pystyä muokkaamaan - kai se onnistuu?
Jep, näkyy onnistuvan - ei muutakun vääntämään juttua...