Lyydian kuningas Kroisos mainitaan ensimmäisenä varsinaisen rahan keksijänä, hän ”painatti” kolikoita arvometallista ja niitä alettiin käyttää kaupankäynnissä noin vuodesta 550 eaa.
Tuolta ajalta juontavat siis varsinaisen rahan juuret ja sanonta ”rikas kun Kroisos”.
Rahan lainaajilla muuten lienee ollut "pörssin" tapaista toimintaa jo 1300-luvulla Venetsiassa.
Varsinainen pörssi aloitti toimintansa (katukauppana) Antverpenissa noin vuonna 1603, myymällä osuuksia rahoittamaan laivoja jotka matkasivat Itä-Intiaan pitkän kautta hoitamaan maustekaupan kuljetuksia. Mausteista sai mahtavan voiton joten (haaksirikon) riski kannatti ottaa. Varsinaiset säännöt pörssi sai 1608 paikkeilla.
Pörssi on kokenut matkan varrella lukemattomia romahduksia jotka yleensä ovat aiheutuneet yhdestä seikasta: ahneus.
Kuuluisampia on 1929 romahdus joka johtui lyhyesti: 1) rahan määrästä, 2) inflaatiosta ja 3) talouden säätelylakien lepsuudesta. Nämä yhdessä ahneuden kanssa aiheuttivat yli kuumenneen tilanteen joka päättyi romahdukseen.
Ajoittain taloudessa esiintyy kaikenlaisia häiriöitä, kuten tulee uusia ”instrumentteja” joita ei kai lopullisesti valvo kukaan. Nähty on esim. nuo viimeiset kuohunnat rahamarkkinoilla jossa esim. kaikenlaiset ”hedge rahastoinstrumentit” aiheuttivat myllerrystä. USAn asuntoluototus karkasi käsistä tunnettuun kuplaan. Taloustieteen nobelisti 1968 Milton Frienman lienee tuon suuntauksen oppi isä (”Chicagon pojat”), ja Reagan ja Bush'it vakaita kannattajia.
Toinen taloustieteen nobelisti 1981, James Tobin on pohtinut rahamarkkinoiden toimintaa ja tullut johtopäätökseen, jotenkin että täysin rajattomat markkinat eivät toimi, pitää olla valvontaa ja rajoitteita. Hän on esittänyt markkinoiden rahansiirtoon ”varainsiirtoveroa” joka olisi prosentin kymmenesosia siirrettävästä summasta. Ei ole mennyt missään läpi.
Kommentoi nobelin saatuaan että Reaganin politiikka aiheuttaa ongelmia taloudessa ja työttömyyttä. Lienee toteutunut, siitä on jo aikaa, pari Bush'ia on vain lisännyt vauhtia.
USA on tänään velkaa jotain $14,151,620,000,000. (USA 1012 = triljoona / suom. biljoona).
Vaikka summa ei liene kokonaistalouteen nähden vielä suuri (?), korot kuitenkin vievät saman verran kuin sodankäynti (Iraq, Afganistan) yhteensä. Kuinkahan sen hoitavat.
Vai ”painetaanko” lisää rahaa, eli valtion velkapapereita, joka kuitenkin lienee se inflaation yksi perustekijä. Ja rulla pyörii, taas keksitään uusia instrumentteja voittojen takaamiseksi.
Rahaa siis tuntuu olevan, päätellen päivittäin rajojen yli siirtyvistä pelurien ”sijoittajien & spekulanttien” rahasummasta, 1.8 triljoonan taalan summasta. Sitä käytetään siis pelkkään ”peliin”, parasta tuottoa, sijoituksia lupauksiin, riskinottoa, tuottavuuden kasvua, loputonta ahneutta. Se vielä siirtyy paikasta toiseen, yli rajojen lähes valon nopeudella, valvonta lienee mahdotonta.
Maailmantalous tuntuu olevan melkoisessa myllerryksessä - jatkuvasti.
Kaikki puhuvat rahamarkkinoista ja odottavat niiden reagointia.
Siis mitä? Mitkä rahamarkkinat? Kuka niitä hallitsee, valvoo? Missä ne toimivat?
Kun reaalitalouden ja rahatalouden tulisi olla tasapainossa, nyt se kaikkineen instrumentteineen vääristyy vakavasti ja kupla on valmis. Siis ei sääntelyä – niinkö?
Kuka säätelisi, EU, USA, Kiina, pankit?
Yhteisymmärrystä ei taatusti synny kun kaikki vetävät omaan pussiinsa.
Ja valtiot horjuvat, korot nousevat, painetaanko jossain korkorahoja erikseen vai mistä korot tulevat ”markkinoille”. Korko, siis korvaus lainasta -lisää rahaa, markkinoiden ”voitto”, jostain se sinne ilmestyy – tyhjästä?
Koko rahamarkkinoiden kuvio on niin käsittämätön, vaikka taloustieteilijät kuinka esittävät asiantuntijaa, kukaan ei hallitse kokonaisuutta, se leijuu omissa sfääreissään.
Voiko ahneuden logiikkaa hallita? – Ei voi. Tätä Jumalaa ei hallita, se hallitsee meitä.
