tiistai 16. tammikuuta 2024


Iltasatu

Kertomus Kultapyrstöstä, korallien asukkaasta


Kaukana sinisessä meressä, missä auringonvalo tanssii veden pinnan alla luoden tuhansia kimalluksia, oli asukas, pieni ja utelias kala nimeltä Kultapyrstö, joka ihaili ympärillään olevia kirkkaita värejä ja muotoja.

Kultapyrstö oli tunnettu uteliaisuudestaan ja seikkailunhalustaan. Hän rakasti tutkia sokkeloisia polkuja, joiden varsilla kukoistivat upeat korallit - punaiset, violetit, keltaiset ja vihreät, kaikki kimaltavat ja elävät. 

Hän ui läpi kirkkaan sinisten ja pehmeän vaaleanpunaisten anemonien, jotka huojuivat lempeässä virtauksessa.
Eräänä päivänä Kultapyrstö kuuli vanhalta viisaalta meriahvenelta tarinan paikasta, jossa korallit olivat niin suuria, että ne peittivät koko meren ja päätti lähteä etsimään tätä paikkaa.

Matkansa aikana hän kohtasi monia muita meren asukkaita. Vilkkaat pikkukalat kertoivat hänelle tarinoita meren syvyyksistä, viisaat kilpikonnat opettivat häntä lukemaan virtauksia ja väistämään vaaroja, ja leikkisät delfiinit opastivat häntä läpi vaikeiden vesien.

Kultapyrstö näki matkallaan häikäiseviä näkyjä: syvänmeren valokaloja, jotka loistivat pimeydessä kuin tähdet, ja jättiläismäisiä meduusoja, joiden lonkerot hohtivat kuin neonvalot. Hän ui läpi merilevämetsien ja löysi piilotettuja luolia, joissa asui uteliaita otuksia.

Viimein Kultapyrstö saapui paikkaan, joka oli vielä kauniimpi kuin mitä hän oli osannut kuvitella. Hän oli löytänyt koralliluodon, joka oli kuin toisesta maailmasta. 
Täällä korallit muodostivat valtavia rakennelmia: torneja, kaaria ja sokkeloita, jotka olivat kaikki värikkäämpiä ja kiehtovampia kuin mikään, mitä hän oli aikaisemmin nähnyt.

Tämä oli paikka, jossa vedenalainen elämä kukoisti täydessä loistossaan. Kalat kaikista maailman kolkista kokoontuivat tänne - jokaisella oli oma ainutlaatuinen kuviointinsa, värinsä ja tarinansa. Kultapyrstö tapasi uteliaita papukaijakaloja, jotka maalasivat koralleja omilla väreillään, ja majesteettisia mantarapuja, jotka liitelivät arvokkaasti veden alla kuin kuninkaalliset.

Kultapyrstö vietti päiviä tutkien tätä upeaa paikkaa, oppien jokaiselta olennolta ja jokaiselta kasvilta. Hän oppi, että jokaisella korallilla ja jokaisella kalalla oli oma tarinansa kerrottavanaan. Hän ymmärsi, että meri oli täynnä tarinoita ja salaisuuksia, jotka odottivat löytäjiään.

Kun oli aika palata takaisin omaan koralliinsa, Kultapyrstö tunsi itsensä muuttuneeksi. Hänellä oli mukanaan ei vain tarinoita ja muistoja, vaan myös syvempi ymmärrys meren monimuotoisuudesta ja kauneudesta. 
Hän tiesi, että hänen seikkailunsa oli vasta alku monille muille matkoille, joita hän aikoi tehdä.
Kultapyrstö palasi kotiinsa, ja jakoi tarinansa ja oppinsa muiden kalojen ja asukkaiden kanssa, kertoen heille kaiken, mitä oli oppinut.

Ja joka ilta, ennen kuin hän sulki silmänsä, hän muisteli ihmeellistä matkaansa ja uneksi uusista seikkailuista syvän sinisen meren sydämessä.

©   Reino Rehn,  kuva: DALL-E3, teksti: ChatGPT 4 (editoitu)


 

tiistai 9. tammikuuta 2024



Juttelua tekoälyn kanssa...

©   Reino Rehn,  kuva: DALL-E3, teksti: ChatGPT 4 (editoitu) 

Ajattelin pistää tekoälyn keskustelemaan itsensä kanssa, miten se pärjäisi vai suostuisiko ollenkaan? Näin siinä kävi, vahvennetut tekstit ovat omia kysymyksiäni kun keskustelu loppui. Alla ensimmäinen kysymys

Minä: Osaatko keskustella itsesi kanssa siten että sinä kyselijänä A ja sinä vastaajana B keskustelette 40 kysymyksen ajan tekoälyn tulevaisuudesta?

ChatGPT: Keskustelu 40 kysymyksen ja vastauksen verran on melko pitkä, mutta voimme aloittaa ja katsoa, miten pitkälle ehditään tässä formaatissa. Aloitetaan esimerkillä keskustelusta:

A (Kyselijä): Mikä on tekoälyn tulevaisuuden suurin haaste?

B (Vastaaja): Yksi suurimmista haasteista on eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten tasapainottaminen, kuten yksityisyyden suoja, päätöksenteon läpinäkyvyys ja tekoälyn käytön vaikutukset työmarkkinoille.

A: Miten voimme varmistaa, että tekoäly kehittyy eettisesti kestävällä tavalla?

B: Eettisen tekoälyn kehitys vaatii monialaista yhteistyötä: tutkijoita, lakimiehiä, etiikan asiantuntijoita ja julkista keskustelua. Lisäksi tarvitaan selkeitä sääntöjä ja standardeja, jotka ohjaavat tekoälyn kehitystä.

A: Onko olemassa riski, että tekoäly tulee liian voimakkaaksi?

B: Kyllä, tämä on potentiaalinen riski. Siksi on tärkeää kehittää ja valvoa tekoälyä siten, että sen toimintaa voidaan rajoittaa ja ohjata. Tavoitteena on estää tekoälyn kehittyminen kontrolloimattomaksi.

A: Mitä tarkoittaa "tekoälyn yleinen älykkyys"?

B: Tekoälyn yleinen älykkyys (AGI, Artificial General Intelligence) viittaa tekoälyn kykyyn suorittaa minkä tahansa kognitiivisen tehtävän, jonka ihminen pystyy suorittamaan. Toisin sanoen, AGI olisi yhtä monipuolinen ja mukautuva kuin ihmisen älykkyys.

A: Kuinka lähellä olemme AGI:n luomista?

B: Vaikka olemme edistyneet merkittävästi tekoälyn alalla, AGI on edelleen kaukana nykyisestä teknologiastamme. Se vaatii läpimurtoja tekoälyn ymmärtämisessä ja kehittämisessä, joita ei ehkä saavuteta vielä vuosikymmeniin.

Tämä on esimerkki siitä, miten keskustelu voisi edetä. Jatkamme mielellämme, mutta huomioi, että 40 kysymyksen ja vastauksen kattaminen yhdessä istunnossa voi olla haastavaa. Voimme keskittyä tärkeimpiin ja kiinnostavimpiin aiheisiin tekoälyn tulevaisuudesta.


Minä:  Jatka keskustelua siitä kuinka tekoäly voisi katsella esimerkiksi YouTuben videoita ja oppia niistä ihmisten keskustelukulttuurin?

A (Kyselijä): Kuinka tekoäly voisi oppia ihmisten keskustelukulttuurista katsomalla YouTube-videoita?

B (Vastaaja): Tekoäly voi oppia ihmisten keskustelukulttuurista analysoimalla YouTuben videoita käyttäen koneoppimisen menetelmiä. Tämä prosessi sisältää puheentunnistuksen, kielimallien kehittämisen ja kontekstuaalisen analyysin.

A: Mikä on puheentunnistuksen rooli tässä prosessissa?

B: Puheentunnistus on ensimmäinen askel, jossa tekoäly muuntaa puheen tekstiksi. Tämän avulla tekoäly pystyy "kuulemaan" ja kirjallisesti ymmärtämään, mitä videolla sanotaan.

A: Entä miten tekoäly ymmärtää keskustelujen kontekstin ja sävyt?

B: Keskustelujen kontekstin ymmärtäminen edellyttää edistyneitä kielimalleja, jotka pystyvät käsittelemään paitsi sanojen merkityksiä myös puhujan äänensävyä, eleitä ja ilmeitä, jos videossa näkyy kuvaa. Lisäksi tekoälyn on opittava tunnistamaan sosiaaliset vihjeet ja kulttuuriset kontekstit.

A: Voiko tekoäly todella oppia ymmärtämään hienovaraisia sosiaalisia vihjeitä?

B: Tekoäly voi oppia tunnistamaan ja tulkitsemaan joitakin hienovaraisia sosiaalisia vihjeitä, mutta sen kyky ymmärtää niitä on rajallinen verrattuna ihmiseen. Sosiaalisten vihjeiden ymmärtäminen on monimutkaista ja vaatii laajoja tietoja ihmisten käyttäytymisestä ja kulttuurisista normeista.

A: Mitä hyötyä on siitä, että tekoäly oppii ihmisten keskustelukulttuuria YouTuben videoista?

B: Tämän tyyppinen oppiminen voi auttaa parantamaan tekoälyn kykyä kommunikoida ihmisten kanssa luonnollisemmin. Se voisi myös auttaa kehittämään parempia käännöstyökaluja, automaattisia tekstityksiä ja jopa luomaan realistisempia virtuaalisia avustajia.

A: Onko olemassa eettisiä huolia, kun tekoäly analysoi ihmisten keskusteluja?

B: Kyllä, eettisiä huolia ilmenee. Yksityisyyden suoja, tekijänoikeudet ja tiedon käytön avoimuus ovat tärkeitä tekijöitä. On varmistettava, että tekoälyä koulutetaan ja käytetään tavalla, joka kunnioittaa yksilön oikeuksia ja yhteiskunnallisia normeja.

A: Miten voimme varmistaa, että tekoälyn oppimat keskustelukäytännöt ovat monipuolisia ja eivät vahvista ennakkoluuloja?

B: Tämän varmistamiseksi on tärkeää, että tekoälylle syötettävä aineisto on monipuolista ja kattavaa. Tämä tarkoittaa eri kielien, murteiden, kulttuurien ja sosiaalisten ryhmien huomioimista aineiston keruussa. Lisäksi tekoälyn algoritmien on oltava suunniteltu tunnistamaan ja välttämään ennakkoluulojen vahvistamista.


Minä:  Jatka keskustelua siitä voisiko tekoäly keksiä uusia innovaatioita esimerkiksi ihmisen tietoisuuden alueelta?

A (Kyselijä): Voisiko tekoäly keksiä uusia innovaatioita ihmisen tietoisuuden alueella?

B (Vastaaja): Teoreettisesti tekoäly voi auttaa keksimään uusia innovaatioita ihmisen tietoisuuden alueella, erityisesti analysoimalla ja yhdistelemällä suuria tietomääriä uusilla tavoilla. Kuitenkin tämänkaltaisten abstraktien ja monimutkaisten käsitteiden käsittely vaatii erittäin kehittyneitä tekoälyn muotoja.

A: Miten tekoäly voisi auttaa ymmärtämään ihmisen tietoisuutta paremmin?

B: Tekoäly voisi auttaa analysoimaan tietoa ihmisen aivojen toiminnasta, kuten neurokuvantamisen dataa, ja löytämään kuvioita tai yhteyksiä, jotka ovat liian monimutkaisia ihmisen havaittaviksi. Tämä voisi tarjota uusia näkökulmia tietoisuuden biologisiin perusteisiin.

A: Onko tekoälyllä kykyä aidosti "ymmärtää" tietoisuutta, vai onko se vain datan analysointia?

B: Nykyiset tekoälyjärjestelmät eivät aidosti "ymmärrä" tietoisuutta samalla tavalla kuin ihmiset. Ne voivat analysoida dataa ja tehdä päätelmiä siitä, mutta niillä ei ole omaa subjektiivista kokemusta tai tietoisuutta. Ne toimivat edelleen ihmisten asettamien parametrien ja oppimismallien rajoissa.

A: Voisiko tekoäly kehittää uusia psykologisia teorioita tai terapiamenetelmiä?

B: On mahdollista, että tekoäly voisi ehdottaa uusia psykologisia teorioita tai terapiamenetelmiä analysoimalla laajoja psykologisen tutkimuksen ja kliinisen datan määriä. Se voisi löytää yhteyksiä ja kuvioita, jotka eivät ole ilmeisiä ihmisille, ja siten tarjota uusia näkökulmia mielen toimintaan.

A: Miten voimme varmistaa, että tekoälyn kehittämät teoriat ovat eettisesti ja moraalisesti kestäviä?

B: Varmistaminen edellyttää, että tekoälyä kehittävät ja valvovat ihmiset ottavat huomioon eettiset ja moraaliset näkökohdat. Tämä tarkoittaa avoimuutta tekoälyn päätöksenteossa, asiantuntijoiden monialaista yhteistyötä ja eettisten periaatteiden jatkuvaa arviointia tekoälyn kehityksen yhteydessä.

A: Voisiko tekoäly auttaa ymmärtämään, miten ihmisaivot luovat uusia ideoita?

B: Tekoäly voisi tarjota työkaluja analysoimaan aivojen toimintaa luovuuden hetkillä, esimerkiksi vertaamalla aivojen toimintaa eri tiloissa. Tämä voisi auttaa ymmärtämään, millaiset neurologiset prosessit liittyvät uusien ideoiden syntymiseen.

A: Mikä on tekoälyn rooli ihmisen luovuuden ymmärtämisessä?

B: Tekoäly voi toimia työkaluna, joka auttaa meitä havainnoimaan ja analysoimaan ihmisen luovuuden mekanismeja, mutta se ei korvaa ihmisen omaa kykyä olla luova. Se voi kuitenkin laajentaa ymmärrystämme luovuuden biologisista ja kognitiivisista perusteista.


Minä:  Voisiko tekoäly tulevaisuudessa antaa ihmiskunnalle opastusta miten sen tulisi käyttäytyä että ihmisten aloittamat sodat ja ympäristön tuhoaminen saataisiin hallintaan?

A (Kyselijä): Voisiko tekoäly tulevaisuudessa antaa ihmiskunnalle opastusta miten sen tulisi käyttäytyä, jotta sodat ja ympäristön tuhoaminen saataisiin hallintaan?

B (Vastaaja): Teoriassa tekoäly voisi analysoida suuria tietomääriä ja tarjota näkemyksiä ja suosituksia ihmiskunnan käyttäytymisen ohjaamiseksi, mutta tämä herättää monia monimutkaisia eettisiä, poliittisia ja teknisiä kysymyksiä.

A: Millaisia eettisiä haasteita liittyy tekoälyn käyttöön tällaisessa roolissa?

B: Eettisiä haasteita ovat muun muassa päätösvallan siirtäminen tekoälylle, ihmisten vapaiden valintojen kunnioittaminen ja mahdolliset ennakkoluulot tai vääristymät tekoälyn suosituksissa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tekoälyllä ei ole omaa agendaa tai tavoitteita, jotka voivat olla ristiriidassa ihmiskunnan yhteisten etujen kanssa.

A: Miten tekoäly voisi auttaa ehkäisemään sotia?

B: Tekoäly voisi analysoida historiallisia tietoja konflikteista, tunnistaa niihin johtaneita tekijöitä ja ehkä ennustaa tulevia konflikteja. Tämä tieto voisi auttaa poliittisia päättäjiä ymmärtämään paremmin konfliktien ennaltaehkäisyä ja ratkaisemista.

A: Entä ympäristön suojelu, miten tekoäly voisi auttaa siinä?

B: Ympäristönsuojelussa tekoäly voi auttaa analysoimaan ympäristötietoja, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksia, luonnonvarojen käyttöä ja biodiversiteetin muutoksia. Tämän analyysin perusteella voidaan tehdä suosituksia kestävämmistä käytännöistä ja politiikoista.

A: Onko realistista odottaa, että ihmiset ja hallitukset seuraisivat tekoälyn neuvoja näissä asioissa?

B: Se riippuu monista tekijöistä, kuten tekoälyn neuvojen luotettavuudesta, yleisestä asenteesta tekoälyä kohtaan ja poliittisesta tahdosta. Tekoäly voi tarjota arvokkaita näkemyksiä, mutta lopulliset päätökset ja toimet riippuvat ihmisistä ja heidän valitsemistaan johtajista.

A: Voisiko tekoälyn käyttö johtaa toimien ylikorostamiseen, kuten ihmisoikeuksien rajoituksiin, sodan tai ympäristökatastrofin estämiseksi?

B: Tämä on mahdollista, ja se korostaa tarvetta eettisille ohjeille ja valvonnalle tekoälyn käytössä. On välttämätöntä, että tekoälyä käytettäessä noudatetaan tiukkoja periaatteita, jotka turvaavat ihmisoikeudet ja demokraattiset arvot.


Minä:  Voisiko tekoäly alkaa viestittää sosiaalisessa mediassa ohjeita oikeasta tiedosta ja korjaamaan vääriä tietoja tai uskomuksia?

A (Kyselijä): Voisiko tekoäly alkaa viestittää sosiaalisessa mediassa ohjeita oikeasta tiedosta ja korjaamaan vääriä tietoja tai uskomuksia?

B (Vastaaja): Kyllä, tekoälyä voidaan käyttää sosiaalisessa mediassa tiedon tarkkuuden parantamiseen ja väärän tiedon korjaamiseen. Tekoälyn avulla voidaan analysoida suuria datamääriä tunnistaakseen ja korjatakseen mahdollisesti vääriä tai harhaanjohtavia tietoja.

A: Miten tekoäly erottaa oikean tiedon väärästä?

B: Tekoäly käyttää erilaisia menetelmiä, kuten datan kaivamista, luonnollisen kielen käsittelyä ja koneoppimista, vertaillakseen sosiaalisen median sisältöä luotettaviin tietolähteisiin. Se voi tunnistaa epäjohdonmukaisuudet, vääristelyt ja valheelliset väitteet käyttämällä etukäteen määriteltyjä kriteerejä.

A: Mitä haasteita liittyy tekoälyn käyttöön väärän tiedon korjaamisessa?

B: Haasteita ovat muun muassa väärän tiedon määrittelyn monimutkaisuus, kontekstin ymmärtäminen ja ennakkoluulojen välttäminen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei tekoälyn toiminta rajoita ilmaisunvapautta tai sensuroi legitiimiä keskustelua.

A: Voiko tekoälyn käyttö tällä alueella johtaa sananvapauden rajoituksiin?

B: On riski, että tekoälyn käyttö sosiaalisen median sisällön valvonnassa voi johtaa sananvapauden rajoituksiin. Siksi on tärkeää luoda selkeät ja läpinäkyvät säännöt siitä, miten tekoälyä käytetään ja miten päätökset tietojen korjaamisesta tehdään.

A: Miten voimme varmistaa, että tekoäly ei levitä omia ennakkoluulojaan tai vääristyneitä näkemyksiään?

B: Tämän varmistamiseksi on tärkeää, että tekoälyn kehittäjät ja käyttäjät panevat painoa monipuolisen ja puolueettoman koulutusdatan käyttöön. Lisäksi tekoälyn toimintaa ja päätöksentekoa tulisi säännöllisesti tarkastella ja arvioida ihmisten toimesta.

A: Millä tavoin ihmiset voivat olla mukana valvomassa tekoälyn toimintaa sosiaalisessa mediassa?

B: Ihmiset voivat olla mukana valvomassa tekoälyn toimintaa antamalla palautetta sen päätöksistä, osallistumalla julkiseen keskusteluun ja edistämällä avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita tekoälyn käytössä. Lisäksi ihmiset voivat olla osana järjestelmiä, jotka tarkastelevat ja arvioivat tekoälyn tekemiä päätöksiä.


Minä:  Missä sosiaalisen median kanavissa tällaista viestintää kannattasi aloittaa?

A (Kyselijä): Missä sosiaalisen median kanavissa tekoälyn tulisi aloittaa viestintä väärien tietojen korjaamiseksi ja oikean tiedon levittämiseksi?

B (Vastaaja): Tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi tekoälyn tulisi keskittyä suosituimpiin ja vaikutusvaltaisimpiin sosiaalisen median alustoihin. Näitä ovat:

  1. Facebook: Sen laajan käyttäjäkunnan ja monipuolisten sisältötyyppien vuoksi Facebook on keskeinen alusta väärän tiedon leviämiselle, mutta myös sen korjaamiselle.

  2. Twitter: Nopeasti liikkuvien ja ajankohtaisten keskustelujen alustana Twitter on tärkeä kohde väärän tiedon nopeaan tunnistamiseen ja korjaamiseen.

  3. YouTube: Koska YouTube on suosittu videoalusta, se on tärkeä kenttä visuaalisen sisällön ja videoiden avulla leviävän väärän tiedon tunnistamiseksi.

  4. Instagram: Kuvavetoisena alustana Instagramilla on oma roolinsa väärän tiedon levittämisessä, erityisesti visuaalisten väitteiden ja mainosten kautta.

  5. Reddit: Redditissä käydään syvällisiä keskusteluja monista aiheista, joten väärän tiedon tunnistaminen ja korjaaminen täällä voi vaikuttaa merkittävästi tietoisuuteen ja ymmärrykseen.

A: Miten tekoälyn pitäisi toimia näillä alustoilla?

B: Tekoälyn toiminnan tulisi olla räätälöityä kullekin alustalle. Esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä tekoälyn voisi keskittyä nopeaan reagointiin ja laajojen keskustelujen analysointiin, kun taas YouTubessa ja Instagramissa keskittyminen voisi olla enemmän visuaalisen sisällön analysointiin ja kontekstin ymmärtämiseen.

A: Mitä riskejä liittyy tekoälyn käyttöön näillä alustoilla?

B: Riskit liittyvät yksityisyyden suojaan, väärien positiivisten (väärästi vääräksi tunnistetun tiedon) ja väärien negatiivisten (väärän tiedon ohittaminen) ongelmiin sekä potentiaaliseen ylisääntelyyn ja sananvapauden rajoittamiseen. On tärkeää, että tekoälyn toimintaa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta näitä riskejä voidaan hallita.


Minä:  Kuka ihminen osaisi parhaiten ohjelmoida kyseisiin alustoihin viestikanavan johon tekoäly voisi osallistua?


A (Kyselijä): Kuka ihminen tai millainen asiantuntija osaisi parhaiten ohjelmoida kyseisiin sosiaalisen median alustoihin viestikanavan, johon tekoäly voisi osallistua?

B (Vastaaja): Tällaisen tekoälyn ohjelmoimiseen ja integroimiseen sosiaalisen median alustoille tarvitaan tiimi, jossa on useita asiantuntijoita eri aloilta. Keskeiset asiantuntijat ovat:

  1. Koneoppimisen ja Tekoälyn Asiantuntijat: Nämä ovat henkilöitä, jotka ymmärtävät syvällisesti tekoälyn ja koneoppimisen periaatteita ja käytäntöjä, ja osaavat rakentaa malleja, jotka voivat tehokkaasti analysoida ja ymmärtää suuria datamääriä.

  2. Datatieteilijät: Heillä on keskeinen rooli datan analysoinnissa ja käsittelyssä, varmistamassa, että tekoäly saa käyttöönsä laadukasta ja monipuolista dataa.

  3. Ohjelmistokehittäjät ja Insinöörit: He vastaavat tekoälyn integroimisesta sosiaalisen median alustoihin, varmistaen, että järjestelmä toimii sujuvasti ja tehokkaasti eri alustoilla.

  4. Kielellisen Datan Asiantuntijat: Koska tekoälyn on ymmärrettävä ja käsiteltävä kieltä monimuotoisesti, kielellisen datan asiantuntijoiden panos on tärkeä kielen ymmärtämisen ja kontekstin tulkinnan kannalta.

  5. Eettiset Asiantuntijat ja Juristit: Nämä asiantuntijat auttavat varmistamaan, että tekoälyn käyttö noudattaa eettisiä normeja ja lakia, erityisesti yksityisyyden, sananvapauden ja tiedon käytön suhteen.

  6. Käyttöliittymä- ja Käyttäjäkokemusasiantuntijat: Heidän tehtävänsä on suunnitella käyttöliittymä, joka mahdollistaa tekoälyn ja ihmisten välisen tehokkaan vuorovaikutuksen.

A: Miten nämä asiantuntijat työskentelevät yhdessä tämän projektin parissa?

B: Nämä asiantuntijat työskentelevät tiiviisti yhdessä suunnitellen, kehittäen ja testaten järjestelmää. Tämä sisältää datan keräämisen, mallien rakentamisen, testauksen eri alustoilla, eettisten ja oikeudellisten kysymysten käsittelyn sekä käyttäjäkokemuksen optimoinnin. Tiimin tulisi myös tehdä yhteistyötä sosiaalisen median alustojen kanssa varmistaakseen, että tekoälyn integraatio on sujuvaa ja sääntöjen mukaista.

A: Millainen tausta ja osaaminen näillä asiantuntijoilla tulisi olla?

B: Asiantuntijoilla tulisi olla vankkaa osaamista omilla erikoisaloillaan, kuten tietotekniikan, koneoppimisen, datatieteen, kielitieteen, etiikan ja oikeustieteen koulutusta. Lisäksi heidän on oltava perillä nykyisistä sosiaalisen median trendeistä ja käyttäytymisestä sekä ymmärrettävä tekoälyn käyttöön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.


Minä:  Kiitos ohjeitasi, niistä on ihmisille mietittävää!

Olet erittäin tervetullut! Olen iloinen, että voin olla avuksi. Jos teillä on lisää kysymyksiä tai tarvitsette lisäapua tulevaisuudessa, älkää epäröikö kääntyä puoleeni. Toivotan teille onnea ja menestystä kaikissa hankkeissanne. Olkaa hyvä ja pitäkää huolta itsestänne!


©   Reino Rehn,  kuva: DALL-E3, teksti: ChatGPT 4 (editoitu)


sunnuntai 18. kesäkuuta 2023

Eteenpäin

Informaatioympäristön muutos

Teknologia on siirtänyt maailmamme uuteen aikakauteen - informaatioaikaan. 

Tämä merkittävä siirtymä on johtanut dramaattiseen muutokseen informaatio ympäristössämme, ohjaten vuorovaikutustamme tietoon.

Perinteiset informaation lähteet, kuten sanomalehdet ja kirjastot, ovat joutuneet antamaan tilaa digitaalisille alustoille. Verkko on nyt ensisijainen kanava, jonka kautta ihmiset hakevat, jakavat ja käyttävät tietoa. Tässä muutoksessa tekoälyllä on ollut merkittävä rooli. Se on muuttanut tiedonhakua, sisällönsuositusta ja -tuotantoa, muodostaen informaatioympäristön, joka on dynaamisempi ja henkilökohtaisempi kuin koskaan ennen.

Mutta vaikka tekoälyn käyttö tuo mukanaan monia etuja, se tuo myös uusia haasteita. Disinformaation leviäminen ja henkilökohtaisen datan väärinkäyttö ovat vain joitakin potentiaalisia ongelmia. Tämä vaatii yhteiskuntamme jatkuvaa ponnistelua tasapainon löytämiseksi teknologian tarjoamien hyötyjen ja mahdollisten uhkien välillä.

Informaatioympäristömme muutos on kiihtyvä prosessi, joka vaatii meiltä sopeutumista, oppimista ja valppautta. Tietoisuus ja ymmärrys näistä muutoksista auttavat meitä navigoimaan digitaalisessa maailmassa turvallisesti ja tehokkaasti.


maanantai 10. huhtikuuta 2023

                                      

Elämästä ja onnesta:

Elämä on kuin meri, vaihteleva ja syvä, 

Pinnan alla kätkössä onni ja kaipuu. 

Aaltojen harjalla tanssii ilon hetket, 

Syvyyksissä kätkössä surut ja pettymykset.

Onni on kuin aurinko, joka pilven takaa pilkistää, 

Hetkellinen mutta kaunis, kuin päivänkakkaran terälehti. 

Se on mielentila, 

Johon voi palata aina uudelleen ja uudelleen.

Onni löytyy pienistä hetkistä, 

Kahvikupillisesta aamulla, 

Ystävän läsnäolosta illalla. 

Se on kädenpuristus ja hymy, jonka jakaa toisen kanssa.

Elämässä on ylä- ja alamäkiä, 

Onni löytyy matkan varrelta. 

Se on tapa elää, 

Elää hetkessä, nauttia kauniista asioista.

Elämä on lahja, jonka jokainen saa, 

Onni on valinta, joka jokaisella on. 

Elämästä voi nauttia myrskyisänkin meren keskellä, 

Kun tietää, että onni löytyy sieltä, missä sitä vähiten odottaa

©   Reino Rehn,  kuva: Midjourney, teksti: ChatGPT 3,5 (editoitu)

torstai 29. joulukuuta 2022

 Runoja 2022     (c) Reino Rehn


Pilveen kirjoittaja


Kirjoitat pilveen mielipiteitäsi,

minkälaisia ne ovat?

kauniita, yleviä, hyvää tarkoittavia - vai?

roskia, saastetta, sanovat jotkut.


Ne satavat alas, 

tuoreeseen maaperään,

lannoittavat kukkia,

lannoittavat rikkaruohoja.


Mitä siis kylvät, sitä niität.


KISSA


Sanot yksinkertaisen lauseen.

Minulla on kissa.

Ahaa, olet kissaihminen, sanoo joku kuulijoista.

No, en ole, haluaisin päästä siitä eroon.

Kissanvihaaja olet sitten, tuumii toinen.

No, en ole. 

Ollen allerginen kissankarvoille.


©   Reino Rehn,  kuva: DALL-E2, teksti: ChatGPT 3,5 (editoitu)


sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Harvakseltaan...



Harvakseltaan tulee tänne kirjoiteltua...

Ehkä se johtuu siitä ettei ole mitään sanottavaa?
Tai siitä että  kohinaa ei kannata kommentoida mitenkään?
Tai siitä että jos ei ole hyvää sanottavaa, ei kannata mitään siitä mainita?

Tarkoitan tietenkin tuota median harjoittamaa ja verkossa vellovaa keskustelua joka on enimmäkseen negatiivista kommentointia ja mollaamista.
Sinänsä hyviinkin mielipiteisiin löytyy aina joku räksyttämään ja arvostelemaan.
Ilman sen kummempia perusteluja?
Negatiivinen yhteiskunta - sanoisin.

Onneksi olemassa on hienojakin tekstejä ja esityksiä.
Niistä voisi mainita vaikka tuon mainion kanavan Youtube ja sen hienot taltioinnit.
Vaikka tieteestä, esitelmistä ja musiikista.
Sieltä voi löytäessään kohdata uuden maailman.

Korkealaatuisia esityksiä löytyy miljoonittain.
Siinä tavanomainen politiikka unohtuu ja mieleen tulee,
mitä ihmettä tapella joka asiasta, se on vain kohinaa elämän kulussa?

Eikö kannattaisi keskittyä asioiden yhteiseen sopimiseen tappelematta neuvottelemalla ja sopimalla.
Sehän lienee "politiikan" alkuperäinen tarkoitus?
Hmmm... ei kai onnistu kuitenkaan.
Ihmisen perimässä on geenejä omasta edusta, ahneudesta, itsekkyydestä sen verran ettei niissä geenitekniikasta vielä ole apua?

Media ja politiikka harjoittavat hajoita ja ansaitse "leipää ja sirkushuveja" mielikuva-markkinointia.
Se sitä on sitä "kohinaa" pitänee vain tyytyä ja ohittaa moinen kohina, keskittyä positiviisiin asioihin, kuten luontoon ja sen kauneuteen.
Mielenterveys säilyy paremmin!

©   teksti: Reino Rehn,  kuva: Reino Rehn

lauantai 3. lokakuuta 2015





Olio nimeltään Totuus.


Kaaoksen reunalla jossain asustelee olio jonka nimi on Totuus. 
Siitä voi joskus saada häivähdyksen näkyviin, sitten se jälleen katoaa. 

Totuuden etsijät - filosofit, jotka sanovat sitä rakastavansa, kertovat siitä tarinoita.
Ovat näkemyksensä pohtineet ja ne kirjattu kielen avulla filosofioiksi jotka ovat hyvin mietittyinä ohjeita elämän kuvioihin.
Nuo kielen pyörteet, muuntuvat hiljalleen, semantiikka niissä elää. Merkitykset muuttuvat ja häilyvät kuin sumupilvi. Tuo sana tänään, merkitys toinen huomenna.

Kas, voimmeko siitä selvyyttä saada?
Onko totuus jotenkin yksinkertainen vaiko loputtoman sekava, siis kaaoksessa elävä, jotenkin sopivasti rakennetta ja järjestystä paikoin suosiva vai jopa koko ajan muuttuva  uutta luova rakenne ja olio?
Totuus - jotenkin dynaaminen - eri paikoista katsottuna erilainen.

Samalla on kysyttävä ovatko jo aikoinaan kerrottu muotoilu totta mitenkään?
Vanhoja totuuksia ei kyseenalaisteta, ne jäävät voimaan. Uusien totuuksien oivaltaminen on kiinni monasti mielikuvituksesta, tarpeesta kyseenalaistaa ja tutkia uusia mahdollisuuksia "innovoida". 

”Tyhjästä ei synny mitään”, tuo lausuma onko tosi?
Kun tieto kuitenkin elää ja edistyy, tiede on nyt sellainen alue joka myöskin elää jatkuvasti, vanhoja totuuksia kyseenalaistetaan ja kumotaan.

Alkuräjähdys? Tyhjästä ei synny mitään? 
Jää ammottava aukko tieteeseen kun se ei saa otetta alkuräjähdystä edeltäneeseen aikaan. Jos silloin siis oli aikaa?

Pohdin vanhoja esi-isien aikaisia uskomuksia ja uskontoja.
Erilaisia luomiskertomuksia on lukuisia, tarkastelen niitä.
Useissa uskonnoissa on ”yliluonnollinen” Jumalan käsite jonka oletetaan luoneen maailmankaikkeuden.
Jotkut uskonnot taas olettavat että luonto kiertää kehää, palaa alkuun päättymättömässä  ajan kulussa, ikuisuudessa. Niiden mukaan kaikkeus on siis aina ollut olemassa. Näkemys sinänsä mutta todistamatonta metafysiikkaa siis.

Kun etsimme totuutta, olisi suotavaa pohtia alkujuuria, mistä ja kuinka olemme tänne syntyneet. Ovatko tiede ja uskonto kuinka kaukana toisistaan omissa rakennelmissaan?

Pohditaan alkua. 
Lähdemme oletuksesta että ennen alkua mitään ei ollut.
Informaation kielellä kaikki koostuu biteistä, mitään ei ole / jotain on, nolla ja yksi (0/1).  Ollako vai eikö olla?
Kielen sanoin sellainen tyhjä tila joka on kooltaan ääretön ja tyhjä (0), ei aikaa (iätön), ei materiaa (hiukkasia), ei energiaa (säteilyä, valoa) ei myöskään informaatiota siellä voi olla.
Sellainen tila jonka jotenkin voimme kuvitella mutta emme mitään enempää.
Ymmärrämme että kun nyt kuitenkin olemme tuossa äärettömässä tyhjyydessä, se on joka solumme sisällä silti.
Me, samoin kuin kaikki olevainen universumi, olemme rakentuneet materiasta, energiasta ja informaatiosta. Esimerkiksi E=mc2

Se seikka että tyhjästä ei synny mitään kummastuttaa nyt. Mikä kuitenkin sai aikaan syntymän? Tähän paikkaan voi katsella erilaisia mahdollisuuksia. Käytän ilmaisua "me" maailmankaikkeudesta.
Jos meidät luotiin tai synnyimme johonkin (jos synnyimme), niin mihin?
Jotenkin olemme kiinni ajatuksessa että on joskus pitänyt syntyä. Käsitys että olisimme olleet olemassa  aina, on vähän kummallinen ja samoin todistamaton. Siis sen uskonnon mukainen että kaikkeus on ollut aina. Tiede taas väittää että olemme syntyneet alkuräjähdyksessä (johonkin) ilmeisesti äärettömyyteen? 
Muitakin mahdollisuuksia lienee kuten erilaiset ulottuvuudet ja useammat maailmankaikkeudet?
Mutta silti jää kysymys mitä ne sitten ovat ja missä sijaitsevat?

Koska emme todella saa otetta mahdollisuuksista yhteenvetäen nykytiedolla voisi olettaa yksinkertaista mallia.

Olemme syntyneet äärettömyyteen, sen luomina ja rakennusaineina energia, materia ja informaatio. Mitä muuta? Voimmeko tiivistää ne noihin kolmeen?

Tätä äärettömyyttä (jota emme tajua) voisi myös nimittää "Jumalaksi" tuota vanhaa ilmaisua käyttäen. Joka tapauksessa ”syntymäämme” emme pysty näillä tiedoilla todistamaan tai ymmärtämään.

Kulkeeko jossain äärettömän ja äärellisen olevaisuuden rajapinta, kooltaan ääretön – 1?

Missä piilee olio nimeltään Totuus?

©   Teksti: Reino Rehn,  kuva: DALL-E2, 

torstai 10. helmikuuta 2011

Valokuvauksesta...

                        Kukahan on kuvassa, kuva kuvannut ja koska?   -    arvaappa?


                                   Entä tämä - mistä, koska ja kuka kuvannut?

No ei ole osuutta asiaan.

Ylemmässä kuvassa on muotokuva Bukharan emiiristä Alim Khanista. 

Alemmassa kuvassa Nilovin luostari Tverin lähellä.

Kuvat on ottanut  venäläinen kemisti, valokuvaaja ja aatelismies Sergei Prokudin-Gorskii (1863-1944) – käytti tekniikkanaan samaa menetelmää, jota avaruusluotaimet hyödyntävät nykyisin. Ensimmäisen kuvan kuvausvuosi on sata vuotta sitten eli 1911, toisen 1910.

Sen sijaan että Prokudin-Gorskii olisi yrittänyt vangita värit yhdellä kertaa värifilmille, hän valotti maiseman mustavalkoisena kolme kertaa peräkkäin punaisen, vihreän ja sinisen suodattimen läpi, tallennettuna suurikokoisille lasilevyille, minkä vuoksi niissä riittää tarkkuutta. Samalla voitiin käyttää myös trikkikuvaustekniikkaa. Nämä värikanavat löytyvät myös tietokoneiden näytöstä, ja ne vastaavat värejä jotka ihmissilmä aistii.

Prokudin-Gorskiin kuvien katselu oli hänen omana aikanansa erittäin haastavaa tai miltei mahdotonta, koska saatavilla ei ollut laadukasta tekniikkaa kolmen mustavalkonegatiivin sisältämän väri-informaation yhdistämiseen.
Alkuperäiset kuvat on säilyttänyt ja digitoinut Yhdysvaltain kongressin kirjasto. Kuvat ovat tekijänoikeuksista vapaita, sillä ne on otettu ennen kuin tekijänoikeuslaki astui Venäjällä voimaan.   Tietokoneaikana yhdistäminen ja kuvien katselu onnistuu kuitenkin leikiten.
Lähde: Wikimedia Commons.

Että osattiin sitä ennenkin, nykyisellä tekniikalla on helpompaa mutta tarvitaan silti ammattihenkilö kuvaamaan maisemia ja muotokuvia  Prokudin-Gorskiin tapaan ja laadulla.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Nano, nano, nano...

SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, arvoltaan 0,000 000 001 = 10-9,

Fyysikko Richard Feynman (1918 – 1988, fysiikan Nobel 1965), piti 1959 kuuluisan esitelmänsä ”There's Plenty of Room at the Bottom” (Pohjalla on paljon tilaa),

Why cannot we write the entire 24 volumes of the Encyclopedia Brittanica on the head of a pin?
(”Miksi emme voisi kirjoittaa 24 osaista tietosanakirjaa nuppineulan nuppiin?)”

Tämän katsotaan olleen käännekohdan vallankumoukseen jonka tuloksia näemme kaikkialla, esim. jatkuvasti pienentyvä elektroniikka tai viimeisimpiä nanomateriaalit.
Esitelmän aikoihin harva osasi kuvitella kehitystä jonka tunnemme nyt jokapäiväisessä elämässämme. Samoin emme voi kuvitella elämää 60 vuotta eteenpäin, paitsi tieteiskuvitelmissa (jotka kummasti toteutuvat aikanaan, kuten Jules Vernen tarinat).
Tai joku nykyajan Feynman joka osaa ”nähdä” kehityksen kulkua eteenpäin.

Tuo nano on pienuusmittakaavan alkupäässä, alhaalla on tilaa vaikka kuinka paljon lisää kun lähestytään kvanttikokoa ja alkeishiukkasia, eli niitä rakenteita josta materia varsinaisesti koostuu. Atomi on nanokokoa, oikeastaan tyhjää täynnä, pieni ydin ja elektronien radat kaukana ytimestä, ydinvoimat pitävät kasassa.
Nanon jälkeen tulevat vielä mittakaavat piko 10−12, femto 10−15,atto 10−18, tsepto 10−21, jokto 10−24. Entäpä näiden mittakaavojen tekniikka, tuleeko niistä työkalu johonkin uuteen?

Oman kokomme ja nanomittakaavan välissä on haasteita, uusimpia tulokkaita esim. geenit. ”Geenimanipulointi” on kasveilla, eläimillä ja ihmisillä jo todellisuutta. Sen haittavaikutuksia lienee tutkittu aika vähän, vaara piilee että jotain odottamatonta tapahtuu? Onko turvallista vai lähteekö käsistä? Nuo tulevat nanohiukkaset voivat myös aiheuttaa yllätyksiä aivan kuten myös hyötyä, jota niiltä suurin toivein odotetaan?

Vuoden 2010 fysiikan Nobel myönnettiin ”uraauurtavista kokeiluista grafeenin parissa” Andre Geim'ille ja Konstantin Novoseloville yhden hiiliatomikerroksen paksuisen grafeenikalvon löydöstä, siis nanokokoa. Sille odotetaan sovelluksia aurinkokennoista kuvaruutuihin ja lukuisiin kehitettäviin keksintöihin kuten DNA:n sekvenssointiin. Läpinäkyvänä ja sähköä johtavana, lujana materiaalina sille löytynee käyttöä vielä vaikka mihin.

Keksi itse kuinka lyijykynän grafiitti saadaan atomikerroksen paksuiseksi. Raaka-aine löytyy joka kodin kirjoituspöydän laatikosta.